Ukrainalaiset ovat alkuviikosta lisänneet vastahyökkäyksiään ja vallanneet joitain asemiaan takaisin erityisesti eteläisellä rintamalla.

Näin arvioi sotaa avoimista lähteistä seuraavan Black Bird Groupin Pasi Paroinen.

Paroisen mukaan kyseessä ovat rynnäkköjoukot, jotka saavat muita enemmän resursseja. Ne ovat suoraan asevoimien komentajan Oleksandr Syrskyin alaisuudessa.

Paroinen huomauttaa, että vastahyökkäyksiä on nähty enemmän sen jälkeen, kun venäläisten pääsy amerikkalaismiljardööri Elon Muskin yhtiön hallinnoimaan Starlink-järjestelmään estyi.

Paroinen pohtii, onko vastahyökkäykset aloitettu venäläisten toiminnan lamaantuessa vai liittyykö Starlinkin käytön estäminen laajempaan operatiiviseen vastaukseen sotarintamalla.

Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp ja nykyisen europarlamentaarikon Pekka Toverin (kok.) mukaan Starlink-järjestelmän estäminen on aiheuttanut Venäjälle vaikeuksia.

– He eivät oikein pysty johtamaan joukkoja, kun ei ole Starlinkiä käytössä, hän arvioi.

Paroisen mukaan Starlinkin tarjoama internetyhteys on poistanut komentoketjussa olevaa kitkaa. Se on ennen kaikkea mahdollistanut ison kuvadatan siirtämisen komentokeskuksiin.

Toisin sanoen Starlinkin avulla Venäjä on kyennyt siirtämään taistelukentän maalialueista tietoa komentajille.

Venäjä kykenee edelleen hyödyntämään radiotaajuuksia ja wi-fi -yhteyksiä, mutta se on Starlink-järjestelmää vaivalloisempaa ja haavoittuvampaa.

Ukraina on toisin kuin Venäjä tehnyt myös vähän suurempia mekanisoituja vastahyökkäyksiä.

”Sotamahtina” pullistellut Venäjä turvautuu tällä hetkellä jalkaväen hyökkäyksiin, joita tehdään pienissä ryhmissä.

Tähän on syynsä.

Ensinnäkin vanha, toisen maailmansodan tekniikkaan perustuva, korjattu vaunukalusto alkaa loppua.

Venäjä on alkanut varastoida sotakalustoaan

Venäläiset haluavat säästellä jäljellä olevia taistelupanssarivaunujaan. Toisaalta uusia vaunuja valmistuu suhteellisen hitaasti.

Venäjä pystyy valmistamaan T90M-panssarivaunuja pari sataa kappaletta vuodessa.

– M-versio on uusinta uusinta, mitä he pystyvät rakentamaan. Niitä ei enää rintamalle lähetetä, vaan ne jätetään reserviin. Venäjä pyrkii luomaan strategista reserviä, jolla se voisi myöhemmin haastaa lännen. Siksi tarvitaan hyvää kalustoa, arvioi Toveri.

Venäjä on kyennyt kasvattamaan ohjusten ja droonien valmistusta. Toverin mukaan Venäjä valmistaa noin kaksi miljoonaa droonia vuodessa ja vajaat 200 pitkän kantaman ohjusta kuukaudessa.

Ohjushyökkäyksistä on nähtävissä, että kaikkea valmistunutta ei ammuta Ukrainaan, vaan venäläiset varastoivat niitäkin.

Venäjällä alkaa olla vaikeuksia löytää tappioita korvaavia sotilaita

Venäjän hyökkäyksen etenemistä hidastavat valtavat miehistötappiot: tähän mennessä yli 1,2 miljoonaa, josta yli 325 000 kuollutta.

Osittainen liikekannallepano, jonka Putin määräsi syksyllä 2022, oli epäsuosittu.
Vankiloista rekrytoitavat alkavat loppua, joten korvaavia sotilaita kaatuneiden ja haavoittuneiden tilalle on yhä vaikeampi löytää.

Toverin mukaan suurilla palkkioilla yritetään rekrytoida väkeä Venäjän köyhimmiltä alueilta.

Venäläiset käyttävät lisäksi muita vipuvarsia.

Velallisia kiristetään sanomalla, jos et lähde asevoimiin, joudut vankilaan. Ulkomaalaisiakin on Toverin mukaan yritetty rekrytoida suhteellisen heikolla menestyksellä.

– Alueiden valloittaminen perustuu jalkaväen uhraamiseen: jalkaväkeä lähetetään pieninä partioina rintamalinjaan, joka koostuu pesäkkeistä eikä ole yhtenäinen linja.

Lisäksi talvi vaikeuttaa sotimista huomattavasti.

– Kylmässä tappeleminen ei ole koskaan hauskaa eikä helppoa, Toveri painottaa.

Hän näkee, että myös taktiikoissa on tapahtunut muutoksia.

– Ukrainalaiset ovat niskan päällä, koska heidän puolustustaktiikkansa ovat tehokkaampia kuin venäläisten hyökkäystaktiikat.

Venäläisillä ei ole kykyä murtaa ukrainalaisten puolustusta, eikä jalkaväellä siihen edes pystytä.

Samaan aikaan Ukrainaan virtaa koko ajan länsimaista aseapua.

Tosin myös Ukrainan armeija kärsii miehistöpulasta. Toverin tietojen mukaan kutsuntoja vältteleviä on pari miljoonaa ja sotilaskarkureitakin pari sataa tuhatta.

Syntyykö rauha kesään mennessä?

Venäläiset suunnittelevat suurta hyökkäystä ensi kesäksi, arvioi Toveri.

– Se on tapahtunut useamman kerran sodan aikana, eikä niillä ole ollut isoa merkitystä aiemminkaan.

Voisiko sota päättyä ennen kesää, kuten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toivonut?

– Trump voisi vaikuttaa asiaan. Koska hän ei ole valmis toimimaan, en usko, että sota päättyisi kesään mennessä. Putin taas on sotansa vanki.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomessa tulee varautua siihen, että kun sota aikanaan päättyy, Venäjä ryhmittää joukkoja itärajan läheisyyteen.

Katso Stubbin kommentti alla olevalta videolta: