Suomeen tulee jälleen lisää Naton toimintoja.

Suomi esitti Natolle yhden johtamisjärjestelmäyksikön sijoittamista Suomeen, ja nyt asia on hyväksytty Natossa.

– Se on meidän neljäs Nato-tavoitteemme, joka saatiin maaliin. Saimme liittolaisten hyväksynnän sille tänään, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi Brysselissä medialle.

Häkkänen edusti Suomea Naton puolustusministerikokouksessa Brysselissä.

Yksikkö tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalveluita, joita tarvitaan Naton joukkojen johtamiseen Suomessa ja muualla Nato-maissa. Tämä on yksi Naton kolmesta yksiköstä.

Käytännössä yksikkö rakentaa erilaisia viestintäjärjestelmiä, jotka pakataan tarvittaessa esimerkiksi liikuteltavaan konttiin.

Hän kertoi, että Suomi oli lobannut johtamisjärjestelmäyksikön sijoittamista usean kuukauden ajan. Yksikkö keskittyy palvelemaan pohjoisen Nato-alueen johtamisjärjestelmiä.

– Se on ilouutinen.

Yksikössä työskentelee tulevaisuudessa 60 ihmistä. Tiedotteen mukaan työntekijät tulevat olemaan suomalaisia.

Yksikön sijaintia ei vielä ole päätetty. Yksikölle voidaan hakea rahoitusta Natosta. Tarkoitus on aloittaa toiminta jo ensi vuonna.

Suomessa on aloittanut myös Naton pohjoinen maavoimaesikunta Mikkelissä ja Ruotsin kanssa yhdessä Suomi suunnittelee Lappiin tulevia etulinjan maajoukkoja.

Yhdysvallat lähetti ministerin sijaisen

Kokous oli toinen peräkkäinen Nato-kokous, johon Yhdysvallat lähetti ministerin sijaan virkamiessijaisen.

Sijaisena toiminut varaministeri Elbridge Colby on kirjoittanut Yhdysvaltain puolustusstrategian, jossa Venäjää ei pidetä uhkana koko Natolla vaan sen itäisille jäsenmaille.

Naton pääsihteeri Mark Rutte ei pitänyt ongelmana sitä, että ministeri ei osallistu, sillä hänen mukaansa Yhdysvallat on sitoutunut Natoon.

– Näemme Naton, mihin USA on täydellisesti kiinnittynyt, ja Euroopan ja Kanadan, jotka ottavat enemmän johtajuutta.

Häkkänen sanoo Suomen viestineen Colbylle, että vaikka Yhdysvaltojen strategiassa asiat nähtäisiin heidän tavallaan, Natossa uhka on Venäjä.

Kokouksen alla Nato kertoi Arctic Sentrystä, jolla tehostetaan arktisten alueiden valvontaa ja läsnäoloa. Sen on tarkoitus yhdistää liittolaisia. Vartio kehiteltiin lepyttämään Yhdysvaltoja, joka on ollut huolissaan

Nimen alle on koottu lähinnä olemassa olevia harjoituksia ja toimintoja. Muutamat maat ovat ilmoittaneet lisäsatsauksista.

Ruotsi ilmoitti lähettävänsä Islannin ilmavalvontaa tekevät Gripeninsä lentämään myös Grönlannin ylle. Britannia kertoi lähettävänsä 1000 sotilasta lisää Norjaan.

Suomi ei ole toistaiseksi ilmoittanut, osallistuuko se jotenkin uuteen operaatioon.

Häkkänen sanoo Suomen vaativan, että jokainen lisäys arktiseen puolustukseen tehdään uhka-arvion perusteella. Puolustusresursseja kannattaa käyttää vain, jos ne todella torjuvat Venäjän uhkaa, Häkkänen esittää.