Hiilipäästöjen vähentäminen turvepelloilta hiiliveron avulla kohdistuisi pienituloisiin. Lisäksi pienituloiset maksaisivat veroa suhteessa enemmän kuin suurituloiset, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen datahuoneen selvityksestä.

Valtaosa turvepeltojen omistajista asuu maaseudulla ja kolmannes heistä on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Turvepeltoja omistavat kotitaloudet ovat keskimäärin parempituloisia kuin koko väestö.

VATT Datahuoneen selvityksessä todetaan, että saastuttaja maksaa -periaatteen mukainen hiilivero tulisi merkittävän kalliiksi turvepeltojen omistajille. Pieni- ja keskituloiset turvepellonomistajat maksaisivat hiiliveroa keskimäärin yli kymmenen prosenttia tuloistaan, mikäli hiilivero olisi 40 euroa päästötonnia kohden.

Yli 10 000 turvepeltoja omistavaa kotitaloutta olisi tällaisessa tilanteessa. Suurituloiset turvepeltojen omistajat maksaisivat veroa keskimäärin tätä pienemmän osan tuloistaan. Hiilivero olisi siis regressiivinen, ei progressiivinen.

Turvepellot ovat merkittävä päästölähde, sillä turvepeltoja ojitettaessa soihin varautunut hiili alkaa vapautua hiilidioksidipäästöinä ilmaan. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi toimia, jotka kohdistuisivat turvepeltojen omistajiin, todetaan VATT Datahuoneen tiedotteessa.

Selvityksen mukaan ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen olisi oikeudenmukaisuuden takia syytä perustua veron sijaan tukiin ja vapaaehtoisuuteen.

Turvepellot ovat olleet Suomessa merkittävä osa maataloutta. Turvepeltoja omistaa yli 30 000 kotitaloutta ja Suomen viljelysalasta turvepeltoja on noin kymmenys. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla turvepeltoja on noin 30 prosenttia viljelyalasta. Turvepeltoja omistavia kotitalouksia asuu eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.