– Ei riitä, että olet Suomen paras ja voittanut palkintoja maailmanmestaruuskilpailuista. Tarvitaan innovointia, jotta löydetään tuotteita, joilla pääsee vientimarkkinoille.
Juustomestari ja toimitusjohtaja Markku Liias esittelee tuotetta, jolla cheddareistaan tunnettu Jukolan Juusto uskoo menestyvänsä maailmalla.
Huoneenlämmössä vuosikausia säilyvä pakastekuivattu cheddar on puolentoista vuoden tuotekehittelyn tulos. Se on nyt pakkauksia vaille valmis markkinoille.
Ruokavienti kiinnostaa, sillä ulkomailla tuotteista voi saada Suomea selvästi paremman hinnan.
Esimerkiksi Saksassa arvostetaan premiumtuotteita ja ollaan valmiita maksamaan niistä.
Markku Liias
Alun perin idea tuntui Liiaksen mielestä lähinnä hassulta.
– Jossain vaiheessa kuitenkin huomasimme, että sillä voisi olla kova kysyntä.
Samankaltaisia valmisteita on tehty Amerikassa erikoisjoukkojen tarpeisiin, mutta Euroopassa tuote on uutta.
Jukolan Juuston odotukset ovat korkealla. Yrityksen tavoitteena on kaksinkertaistaa liikevaihto vajaaseen kahteen miljoonaan euroon seuraavan kolmen vuoden aikana.
Kasvua haetaan erityisesti viennistä. Kiinnostusta on esimerkiksi saksalaisissa kauppaketjuissa. Myös lentoyhtiöt ja luksusjahdit ovat mahdollisia asiakkaita.
Pakastekuivaaminen on kallista, joten maksukykyiset asiakkaat olisivat haluttuja.
– Luksusjahdeille etsitään hyviä, säilyviä ja eksoottisia ruokia. Jos siellä ihastutaan tuotteeseen, hinnalla ei ole mitään väliä.
Jukolan Juusto on valmistanut cheddaria toistakymmentä vuotta. Pakastekuivattu cheddar sisältää 40 prosenttia proteiinia.
Suomalainen ruokavienti on kymmenen vuoden takamatkalla tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna, sanoo Suomen elintarvikevientiyhdistyksen (Suvi ry) toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne.
Ruokaviennin arvo Suomessa on tällä hetkellä 2,4 miljardia euroa. Esimerkiksi Viro kasvattaa vientiään ja on jo mennyt Suomen edelle. Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua vievät yhteensä 11 miljardilla.
– Se on täysin järjetöntä, kyseessä on samankokoinen talous yhteensä kuin Suomi, Talasrinne sanoo.
Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2031 mennessä.
Viennin kaksinkertaistaminen on Suvi ry:n mukaan vasta alkua. Yhdistyksessä visioidaan, että viennin arvo voisi olla 15 miljardia euroa vuonna 2040.
Tavoitetta vauhdittaa maakunnallisten ruokavientihankkeiden verkosto. Se muodostuu 14 hankkeesta, jotka kattavat koko maan.
Suomessa on tällä hetkellä 300 ruokaviennistä kiinnostunutta pientä ja keskisuurta yritystä.
– Yksi lisämiljardi elintarvikevientiin tuottaa 10 000 uutta työpaikkaa elintarvikeketjuun. Jokainen poliitikko tässä maassa tykkää tästä aluekehitysajatuksesta, Talasrinne sanoo.
Juustossa käytettävä maito on lypsetty vain pari tuntia aiemmin. Meijeristi Matti Liias lisää maitoon hapatetta ja juoksutetta.
Juustonvalmistuksen sivuvirtana syntyy paljon heraa, jonka hyödyntämiseksi juustola on etsinyt ratkaisuja ideakilpailussa. Kilpailun voittaja Aircohol Oy aikoo hyödyntää heraa mikrolevän kasvualustana.
Juustolassa tehtiin viime vuonna 60 000 kiloa cheddaria. Tämän vuoden tavoitteena on kasvattaa tuotanto 80 000 kiloon.
Jukolan Juustolla on pienimuotoista vientiä jo nyt. Tällä hetkellä sen tuotannosta noin viisi prosenttia menee muun muassa Singaporeen ja Hongkongiin.
Singaporen markkinoille yritys päätyi osin onnenkantamoisen kautta.
– Olimme Tuomaan markkinoilla Helsingissä, kun lentokoneellinen singaporelaisia tuli ostamaan juustoja tuliaisiksi. Hetken päästä sieltä alkoikin tulla tilauksia, Markku Liias muistelee.
Päätös lähteä isommin kansainvälisille ruokamarkkinoille on vaatinut yritykseltä huomattavia satsauksia. Jukolan Juusto on investoinut viimeisen vuoden aikana noin 200 000 euroa tuotekehitykseen, laitteisiin sekä kansainväliseen laatujärjestelmään.
Tärkeintä Liiaksen mukaan ovat kuitenkin verkostot. Hän on vuosien aikana tutustunut Euroopassa erilaisissa alan tapahtumissa oikeiden ihmisten kanssa.
– On pitänyt ensin myydä itsensä siellä. Henkilökohtaisilla suhteilla on hirveän kova merkitys.
Videolla Markku Liias kertoo, kuinka suuri merkitys verkostoitumisella on liiketoiminnan kehittämisessä.