Kymenlaakson hyvinvointialueella on paljastunut puolen vuoden sisällä kolme tapausta, jossa työntekijä on katsonut tietoja luvatta.

Viimeisimmästä tapauksesta hyvinvointialue kertoi eilen torstaina. Työntekijä oli katsonut yli 40 henkilön asiakas- ja potilastietoja.

Asia paljastui tammikuussa sisäisessä tutkinnassa. Työntekijä ei enää työskentele hyvinvointialueella. Tulosaluejohtaja Mervi Takala kertoo, että tietojen katselu kohdistui pääasiassa entisiin asiakkaisiin.

Edellisistä tapauksista hyvinvointialue kertoi tammikuussa ja lokakuussa. Näissä työntekijät olivat katselleet paitsi aikaisemmin asiakkaina olleiden henkilöiden tietoja, myös työtovereiden sekä jonkin verran ulkopuolisten henkilöiden tietoja.

Tietojen katselu on perusteltua ainoastaan, jos työntekijällä on ihmiseen asiakas- tai hoitosuhde tai työtehtävä muuten edellyttää tietojen katsomista.

Tarkempaa seurantaa

Mervi Takala kertoo, että hyvinvointialue on aiemmin tehnyt pistokokeita työntekijöiden tietojen käyttöön tarkistamalla työntekijöiden lokitietoja määräajalta. Lokitiedoista näkee, kuka mitäkin tietoja käsittelee, milloin ja millä perusteella.

Hyvinvointialue on velvoittanut esihenkilöt valvomaan entistä tarkemmin, miten heidän alaisensa tietoja käsittelevät. Esimerkiksi sosiaalipalvelut on siirtynyt pistokokeista aiempaa systemaattisempaan seurantaan.

Takalan tulosalueella jokainen työntekijä käy tietosuojasitoumuksen uudelleen läpi ja vahvistaa allekirjoituksellaan ymmärtäneensä asian ja sitoutuneensa siihen.

Aluehallitus käy läpi

Kymenlaakson hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Anne Heikkilä (sd.) on hämmentynyt, että luvattomia potilastietojen katseluita on tullut ilmi näin monta lyhyen ajan sisään.

– Yhden ymmärtää, toinen vähän ihmetyttää, mutta kolmannesta täytyy miettiä jo lisää toimenpiteitä näiden estämiseksi.

Anne Heikkilä on pyytänyt hyvinvointialueen tietosuojavastaavalta selvityksen tapahtuneista tietosuojaloukkauksista. Aluehallitus käy asian läpi ja miettii jatkotoimenpiteitä.

Urkintatapauksia on valitettavan paljon

Kymenlaakson hyvinvointialue on tehnyt kaikista tapauksista rikosilmoituksen poliisille ja ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle.

Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautalan mukaan tietosuojavaltuutetun toimistolle tehtyjen ilmoitusten perusteella erilaisia urkintatapauksia on valitettavasti melko paljon. Tapauksissa on kuitenkin eroja siinä, kuinka laajoja ne ovat ja millaisiin tietoihin urkinta on kohdistunut.

Kymenlaakso ei ole ainut hyvinvointialue, josta tietosuojavaltuutetun toimisto on saanut ilmoituksia.

Hautalan mukaan tehokas valvonta edesauttaa sitä, että tapauksia tulee ilmi. Hyvinvointialueet ovat myös lisäämässä automaattista valvontaa.

Hän kertoo, että keinoja urkinnan estämiseksi ovat suunnitelmallinen ja säännöllinen valvonta sekä riittävä perehdytys, koulutus ja ohjeistus. Henkilötietoihin pääsy tulee sallia vain niille työntekijöille, jotka tarvitsevat tietoja.