Milano-Cortinan talviolympialaiset Ylellä 6.–22.2.2026. Kaikki uutiset, tulokset ja lähetysaikataulut löydät talviolympialaisten kisasivustolta.

Naisleijonat jäi ulos olympialaisten mitalipeleistä, kun Sveitsi voitti Suomen puolivälierässä 1–0.

Kaksissa edellisissä olympialaisissa sekä MM-kisoissa pronssia voittanut Suomi oli tehoton läpi turnauksen tehden viidessä ottelussa vain kolme maalia.

Alkuvuosi on ollut suomalaiselle naiskiekolle valmiiksi vaikea, kun alle 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue putosi B-divisioonaan.

Yle Urheilun asiantuntija Ismo Lehkonen on ollut jo pidempään huolissaan naiskiekon tilasta.

– Harmittaa daamien puolesta, koska sehän ei ole heidän vikansa, vaan järjestelmä tässä eniten sakkaa.

– Suomessa ei ole liittotasolla eikä seuratasolla ymmärrystä siitä, että minkälaista apua nämä daamit tarvitsevat.

Yle Urheilun asiantuntija Minttu Tuominen on myös sitä mieltä, että toimia naiskiekon eteen tarvitaan.

– Olen huolissani. Tappio puolivälierässä yhdistettynä siihen, että tyttöjen maajoukkue putosi B-divisioonaan.

Tuomisen ja Lehkosen mielestä tyttökiekossa ei Suomessa ole kunnon pelaajapolkua. Alle 18-vuotiaiden sarjaa ei ole ja moni siirtyy 15–16-vuotiaina maan pääsarjaan Auroraliigaan. Monelle nuorelle harppaus aikuisten peleihin on liian suuri.

Toisaalta Auroraliiga ei houkuttele tasokkaimpia pelaajia.

Liigan kiinnostavuuteen tulisikin Tuomisen mielestä panostaa. Suomen pääsarjassa pelaajat joutuvat maksamaan pelaamisesta. Tyttö- ja naiskiekkojoukkueet tarvitsevat taloudellista tukea, jos tilannetta halutaan korjata.

– Toiminta perustuu nyt pitkälti hyväntekeväisyyteen ja vapaaehtoisuuteen.

Milano-Cortinassa Suomella oli kolme pelaajaa Auroraliigasta, muut pelaavat ulkomailla.

– Nuoret pelaajat pääsevät ponnistamaan Auroraliigasta Yhdysvaltojen yliopistokiekkoon, mutta jos sieltä tie PWHL:ään ei aukea, Auroraliigan pitäisi olla niin kiinnostava, että pelaajat palaisivat takaisin Suomeen pelaamaan eivätkä menisi esimerkiksi Ruotsin SDHL:ään.

PWHL on pohjoisamerikkalainen ammattilaisliiga, jossa valtaosa maailman parhaista pelaa.

Harrastajamäärät laahaavat

Alle 18-vuotiaiden tyttöjen ikäluokassa pelaajia on vain pari sataa, kun pojissa pelaajamäärät samassa ikäluokassa ovat yli kymmenkertaiset.

Jalkapallo ja koripallo vetävät nuorissa ikäluokissa enemmän harrastajia.

Suomen jääkiekkoliiton vuosien 2022–26 strategia keskittyi muun muassa tyttöjen harrastajamäärien kasvattamiseen.

Yle kysyi liiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Olli Salolta, miksi strategian tavoite ei ole onnistunut.

– Minun on vaikea täysin vastata tuohon. Olemme pystyneet saamaan tyttöjä tulemaan jääkiekon pariin, mutta emme ole saaneet heitä kiinnittymään lajiin, Salo vastasi.

Ylen olympialähetyksessä sunnuntaina vieraillut Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen sanoo, että suomalaiseen tyttökiekkoon pitää löytää polut, joita pitkin pelaajat voivat edetä.

– Meidän täytyy miettiä tämä tarkkaan, että pidämme jokaisesta lahjakkuudesta hyvää huolta.

Ylen asiantuntija Lehkonen ehdottaa toimia tyttökiekon puutteiden korjaamiseksi.

– Jääntason toimintaa pitää kehittää niin, että annetaan pelaajille työkaluja kehittymiseen ja ollaan leiritapahtumissa paljon jäällä.

Lehkonen visioi, että Suomessa voisi asettaa tavoitteeksi antaa junioreille parasta mahdollista luisteluvalmennusta.

– Eikö se olisi aika yksinkertaista, että me ollaan maailman parhaiten luisteleva kansa? Eli pannaan luistelu kuntoon. Palkataan parhaat mahdolliset avut tytöille opettamaan luistelutekniikkaa, jotta he voivat sitten harjoitella sitä kotioloissa.

Liigaseuroilta isompaa panosta

Jääkiekkoliiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Salo sanoo, että esimerkiksi naisten pääsarjaan Auroraliigaan on tehty panostuksia olympiadin aikana.

Salon mukaan muitakin toimenpiteitä on tehty.

– Nais- ja tyttökiekkoon on panostettu rahallisesti. Siitä voi sitten olla eri mieltä, ovatko panostukset olleet oikeat.

Hietasen mukaan tyttökiekko jää nyt jalkoihin arjen seuratoiminnassa. Hän haastaa seurat kantamaan oman kortensa kekoon.

– Odottaisin suomalaisilta liigaseuroilta enemmän panostuksia ihan oman imagonsakin ja tasapuolisuuden takia.

Hietanen sanoo, että kolme tai neljä seuraa ovat jo alkaneet satsata naiskiekkoon.

– Panostukset eivät ole isoja, mutta ne kuitenkin auttavat naisten arjessa jo paljon. Meidän pitää koettaa vaikuttaa, että tähän suuntaan mentäisiin seuratasolla, sanoo Hietanen liiton roolista.

Jääkiekkoliitolla on alkamassa uusi strategiakausi. Hietasen mukaan Jääkiekkoliitto on jo suunnitellut tälle nelivuotiskaudelle toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan naiskiekon tilannetta.

– Talentteja huomioidaan entistä tarkemmin, varmistetaan heidän pelaajapolkunsa. Tulemme myös lisäämään maajoukkueen leirityksiä.

Harrastajakadon pysäyttämiseen tarvitaan Hietasen mielestä seurojen ja Jääkiekkoliiton lisäksi myös yhteistyötä muiden lajiliittojen kanssa.

– On kaikkien etu, että on enemmän aktiivisia lapsia, kyllä heistä sitten urheilijoitakin tulee. Sieltä sitten valikoidutaan siihen lajiin, mille sydän palaa.