VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20210489

⇱ Näissä koristreeneissä ei tarvitse osata mitään, ja se on nyt suuri trendi | Kotimaa | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Iloiset huudahdukset raikuvat salissa, kun pallo uppoaa koriin. Kolmisenkymmentä naista juoksee, kuljettaa, syöttää ja puolustaa täydellä tarmolla.

Tässä joukkueessa kasvoilla näkyy tuimien ilmeiden sijaan hymyjä.

Helsingin Olympiastadionin salissa ovat käynnissä PinkkiBasketin koripallotreenit, jotka on tarkoitettu lajia aloittaville naisille. Suorituspaineita ei ole.

– Voi keskittyä vaan hauskanpitoon, liikkumiseen ja hikoilemiseen, joukkueessa pelaava Miia Savaspuro sanoo.

Pari vuotta mukana ollut Hanna Repo pitää tärkeänä myös sitä, että hyvien treenien lisäksi harrastuksessa on tutustunut mukaviin, monenikäisiin ihmisiin.

– Olen sosiaalinen urheilija. Mitä tahansa teenkin, minulla pitää olla yhteisö, Hanna Repo sanoo.

Cia Räty (oikealla) syöttää palloa Iida-Maaria Lindstedtille PinkkiBasketin koripallotreeneissä. Tilanteessa ovat mukana myös Miia Savaspuro, Hanna Repo ja Pihla Välivaara. Kuva: Katriina Laine / Yle

Rennoissa tunnelmissa treenattava aikuisten koripallo on esimerkki sellaisesta liikunnasta, joka on rynnistänyt kansainvälisten kuntoilutrendien joukkoon.

Iloinen ja yhteisöllinen kuntoilu kipusi trendiksi

American College of Sports Medicine (ACSM) selvittää vuosittain aikuisten kuntoilutrendejä. Sen listaus perustuu kansainväliseen kyselytutkimukseen, jossa noin 2000 liikunta-alan ammattilaista eri puolilta maailmaa arvioi tulevia trendejä.

Uutena kuluvan vuoden kovimpien trendien joukkoon nousivat aikuisten harrastetason liikuntaseurat ja -ryhmät. Niissä kuntoilulta halutaan iloa ja yhteisöllisyyttä. Liikkumisen halutaaan olevan rentoa kovien tulosten tavoittelun sijaan.

Aikuisten liikuntaseurat ponnahtivat kansainvälisten trendien yhdeksännelle sijalle.

Apulaisprofessori Kasper Salin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta pitää rennon yhdessä liikkumisen ilmestymistä trendien joukkoon tervetulleena. Salin on ollut Suomesta mukana toteuttamassa ACSM:n kyselyä.

– Tänä päivänä monet kuntoilumuodot tuntuvat olevan sellaisia, että pitää saada tuloksia. Tässä kannustimet ovat toisenlaisia, Kasper Salin sanoo.

Miia Savaspuro (vasemmalla) ja Cia Räty (oikealla) kannustavat salin laidalla. Kuva: Katriina Laine / Yle
Heli Grönvall (edessä oikealla) on palannut koripallon pariin yli 30 vuoden tauon jälkeen. Toiveissa on rento pelailu ja se, että aiempia taitoja saisi palauteltua, hän kertoo. Grönvall huilaa vaihtopenkillä Noora Jylyn ja Pihla Välivaaran kanssa. Kuva: Katriina Laine / Yle

Rento joukkueliikunta voi innostaa niitä aikuisia, jotka eivät kaipaa tosissaan kilpailemista, mutta joita sosiaalinen toiminta kannustaa liikkumaan.

Hauskanpidon vanavedessä tavoitteena voi olla kunnon ja taitojen kehittyminen, mutta ei niinkään kovien tulosten tavoittelu tai pelitaktiikan tarkka hiominen.

Tämä voi Kasper Salinin mukaan kertoa jonkinlaisesta vastaiskusta tulosorientoituneelle kuntoilulle.

Jos työ tai opiskelu vaatii tiukkaa suorittamista, osa kaipaa vapaa-ajalla rennompaa otetta.

– Itsekin toivon, ettei kuntoilun tarvitsisi aina olla hampaat irvessä puristamista, Kasper Salin sanoo.

PinkkiBasketin joukkueessa osalla ei ole mitään aiempaa koripallokokemusta. Osa on harrastanut koripalloa joskus aiemmin, mutta on pitänyt taukoa. Kuvassa palloa tavoittelee Sakran Nuojua (edessä oikealla). Kuva: Katriina Laine / Yle
PinkkiBasketin joukkue harjoittelee pallon kuljetusta. Kuva: Katriina Laine / Yle

Tutkija: Tulijoita olisi, jos olisi tarjontaa

Kansainvälinen trendi näkyy myös Suomessa.

Erilaisia höntsäilyporukoita on toki ollut aina, mutta aikuisten harrasteryhmiä näyttää tulleen lisää esimerkiksi suuriin palloilulajeihin ja jääkiekkoon. Myös juoksu- ja pyöräilyryhmiä löytyy.

Sakran Nuojua (edessä vasemmalla) ja Pihla Välivaara (edessä oikealla) treenien peliosuudessa. Kuva: Katriina Laine / Yle
Marjo Flink ja Sakran Nuojua kamppailemassa pallosta. Kuva: Katriina Laine / Yle

Kasper Salin arvioi, että kysyntää olisi enemmänkin.

– Tässä olisi seuroille ja liikuntapalveluiden tarjoajille pallo kiinniotettavaksi. Tulijoita varmasti olisi, jos tarjontaa olisi.

Sisälajeissa haasteena on se, että aikuisharrastajat voivat olla häntäpäässä sali- tai hallivuoroja jaettaessa. Samaan aikaan juonioritoiminta joissakin lajeissa kasvaa.

Lämpimämpiin maihin verrattuna Suomen sääolosuhteet voivat nakertaa esimerkiksi pyöräily- tai juoksumotivaatiota talvella. Toisaalta ryhmä voi vetää lajin pariin.

Aloittelijoiden koriksen on tarkoitus olla hauskaa, helppoa ja hikistä

Saara Wahlgren ohjaa PinkkiBasketin treenejä Helsingin Olympiastadionilla. Kuva: Katriina Laine / Yle

Pääkaupunkiseudulla toimivan PinkkiBasketin toimitusjohtajan Mikko Mäntylän mukaan aikuisten rennolle koripalloharrastukselle on ollut kysyntää niin paljon, että ryhmiä on perustettu koko ajan lisää.

Mäntylä kehitti aloittelijanaisille suunnatut ryhmät muutama vuosi sitten.

Nyt joukkueissa pelaa pääkaupunkiseudulla vuosittain noin tuhat naista.

Mäntylä kertoo paraikaa virittelevänsä toiminnan laajentamista myös muualle Suomeen ja ulkomaille.

PinkkiBasketissa koripallon pelaamisen on Mikko Mäntylän mukaan tarkoitus olla hauskaa, helppoa ja hikistä.

– Tässä voi itse määritellä aika hyvin temmon. Pallolla on kuitenkin sellainen maaginen voima, että kaikki alkavat mennä täysillä, Mikko Mäntylä sanoo.

Ohjaaja ei treeneissä kuitenkaan vaadi kovempia suorituksia, vaan ennemminkin muistuttaa juomatauoista.

“En ole ikinä elämässäni ollut näin vanha enkä näin huonossa kunnossa. Tämä on erittäin tervetullutta viikoittaista ohjelmaa”, sanoo Iida-Maaria Lindstedt (vasemmalla). Lindstedt ja Heli Grönvall (keskellä) ovat hiljattain tulleet mukaan koristreeneihin. Hanna Repo (oikealla) on pelannut joukkueessa pari vuotta. Kuva: Katriina Laine / Yle

Liikkumisen ja palautumisen mittaaminen pitää pintansa

Aikuisten liikuntaseurat ovat loppuvuodesta julkaistujen ACSM:n kansainvälisten liikuntatrendien kymmenen kärjessä uusi tulokas. Suurin osa muista kärkitrendeistä on pitänyt pintansa jo pidempään.

Ykkössijalla on jo useita vuosia ollut puettava teknologia. Se tarkoittaa esimerkiksi älykelloja tai -sormuksia, joilla voi seurata omaa fyysistä aktiivisuutta, kuormitusta tai palautumista.

Puettava teknologia on Suomessakin hyvin vahva pitkän ajan trendi.

Korjaus 19.2. klo 21.50: Kahteen kuvatekstiin on korjattu Hanna Revon nimi.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.

Ladataan lomaketta...