Talonrakentaminen takkuaa neljättä vuotta. Siitä huolimatta ainakin yksi asia on taattu: tekoäly ei vie käytännön osaajien eli talonrakennus- tai maanrakennuslinjalta valmistuvien töitä.
Rakennusteollisuus eli RT on huolissaan siitä, miten nuoria houkutellaan alalle, josta on viime vuodet kuulunut jatkuvasti huonoja uutisia.
Uusia rakentajia tarvitaan eläköityvien tilalle. Rakentajille riittää tulevaisuudessa töitä ihan taatusti, viestii rakennusalan yritysten edunvalvoja Rakennusteollisuus.
Espoon Omniassa talonrakentajaksi opiskeleva Eeli Nuutinen, 17, on jo tehnyt rakennustöitä ja tietää, mitä tulevaisuudelta toivoo. Hän haluaisi keskittyä sisätöihin, korjaamiseen ja laatoitukseen, joka onkin varsinainen taitolaji.
Omnian opettaja Ere Nieminen ei usko rakentaviin robotteihin, mutta hänkään ei pysty kertomaan, milloin ala vihdoin virkoaa.
Takapakit piinaavat asuntomarkkinaa
Talonrakennusteollisuuden varatoimitusjohtaja ja Uudenmaan aluejohtaja Ville Wartiovaara arvioi, että pahin ei ole vielä ohi.
– Asuntomarkkinoiden toipuminen on edelleen kesken. Viime vuonna elpyminen orasti hitusen, mutta sitten tuli taas takapakkia.
Uudisrakentamisen vauhdittuminen edellyttää vanhojen asuntojen hinnannousua. Se puolestaan vaatii selvää lisäystä kauppamääriin.
Wartiovaara huomauttaa, että ainakin kiinteistönvälittäjien mukaan kaupanteon hiljaiselo alkaisi olla ohi. Sitä tosin on hoettu jo kuukausia, jollei vuosia.
– Uudisrakentamisella ja vanhojen asuntojen kaupoilla on selvä tilastollinen yhteys, Wartiovaara painottaa.
Hän korostaa, että yhteiskunnalle olisi äärimmäisen tärkeää saada asuntorakentaminen liikkeelle. Suomessa 60 prosenttia kaikista investoinneista liittyy rakentamiseen.
Luottopolitiikka on kireää
Korkotilanne mahdollistaisi vilkkaan kaupanteon, mutta tiukka luottopolitiikka mitätöi tämänkin hyödyn. Asuntomarkkinoiden dynamiikka on niin olematonta, että rakentaminen ei lähde liikkeelle, Wartiovaara sanoo.
Rakennusteollisuuden edustaja toteaa ykskantaan, että loppuvuosi ei juuri valoa tuo, koska mahdollinen rakentamisen lisäys ponnistaa kovin matalalta tasolta.
Rakentamisen toimialaa ovat kannatelleet julkisen puolen hankkeet, jotka Wartiovaaran mukaan ovat kiitettävällä tasolla.
– Julkinen puoli on ymmärtänyt, että aika on erinomainen aloittaa uusia hankkeita. Uudellamaalla teollista rakentamista on kuitenkin valitettavan vähän.
Wartiovaaran mukaan korjausrakentaminenkin on ollut pakkasella yhdeksän neljännestä, kunnes viime vuoden lopussa korjaaminen aavistuksen vilkastui. Rahoituksen saatavuus jarruttaa myös korjausrakentamista: luottopolitiikka on äärimmäisen kireää.
– Kunnissa, joissa vanhojen kerrostalojen keskimääräinen neliöhinta tipahtaa alle 2 000 euron, korjauslainan saaminen vaikeutuu huomattavasti, Wartiovaara kiteyttää.
Infrassa on tekemisen meininkiä
Sateessa, montussa, lapio kourassa ja polvet savessa. Tämä on monen mielikuva infrarakentamisesta. Siltojen, teiden ja rautateiden teko on sitäkin, mutta myös paljon muuta.
Nykyajan kaivinkoneessa tutkaillaan 3D-malleja, ajetaan sukkasillaan, stereot pauhaavat ja mikä mainiointa: infrarakentamisen takana on julkinen raha.
Infrarakentaminen on tasaisempaa ja varmempaa kuin talonrakennus, huomauttaa RT:n Infra Uusimaan toiminnanjohtaja Panu Tuominen.
Työkanta Uudellamaalla on varsin hyvä. Infrarakentaminen näyttää kasvavan tänä ja ensi vuonna pari prosenttia. Vantaalla on raideprojekti, ja Espoossa jyrsitään kaupunkirataa. Helsingissä on lähdössä liikkeelle kolme eri raitiovaunuhanketta.
– Myös nousevat datakeskukset ovat infrapuolen selviä ajureita, Tuominen sanoo.
Satojen miljoonien rahat
Puolustusvoimien tilauskannasta ei juuri huudella, eikä julkisia tarjouskilpailuja järjestetä, mutta infrarakentajille on luvassa töitä maanpuolustuspuolelta.
Myös vesihuollossa on töitä: HSY eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut investoi vuosittain noin 200 miljoonaa euroa.
Yksistään Helsingin kaupungin infrainvestoinnit tälle vuodelle ovat noin 470 miljoonaa euroa.
Työvoimapulaa on maanrakentajista eli muun muassa koneenkuljettajista, perämiehistä ja lapiomiehistä. Heitä ei valmistu tarpeeksi, koska Uudellamaalla on nyt vain kolme oppilaitosta, joista näitä osaajia tulee. Alalla kaivataan myös työnjohtopuolta ja suunnittelijoita.
Stadin ammattioppilaitoksella alkaa kuitenkin syksyllä maanrakennuksen linja, Tuominen kertoo.
Elokuussa kerroimme, että rakennusalalta on lähtenyt kymmeniätuhansia, koska töitä ei ole. Rakennusliitto on yhä jäsenistään huolissaan.