Nuorten jakama tieto nikotiinin vaaroista on tehokas tapa valistaa toisia nuoria. Tämä on huomattu Rautalammilla Pohjois-Savossa. Kunnassa joukko nuoria toimii nikotiiniagentteina ja pitää tietoiskuja nikotiinin vaaroista.

Kunnassa on toteutettu Ehkäisevän päihdetyön eli Ehyt ry:n kehittämää nikotiiniagentti -mallia vuodesta 2019 lähtien. Silloin mallin avulla onnistuttiin vähentämään lisääntynyttä nuuskan käyttöä.

Rautalammilla nikotiiniagentit ovat nuorisovaltuuston jäseniä. Oppilaat osallistuvat nikotiiniagenttien tietoiskuihin viidennestä luokasta lähtien ja ne jatkuvat lukion puolella.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Mooses Julkunen käy lukiota ja on yksi nikotiiniagenteista. Hänen kokemuksensa mukaan oppilaiden asenne tietoiskuja kohtaan on pääsääntöisesti hyvä.

– Se näkyy siinä, että oppilaat kysyvät lisäkysymyksiä ja osallistuvat keskusteluun.

Julkusen mukaan vapessa oleva aine propyleeniglykoli kiinnosti oppilaita paljon, koska sitä käytetään myös lentokoneiden jäänestoaineena. Vapessa aine saa aikaan höyrystymisen.

Nikotiiniagenttina toimii myös yhdeksäsluokkalainen Aino Siikström. Hän on huomannut, että koululaiset käyttävät nikotiinipusseja ja vapettavat Rautalammilla.

– Se näkyy roskaamisena ja vessoissa haisee mansikka.

Agentit puhuvat paljon myös siitä, kuinka nuori voi kieltäytyä nikotiinituotteista.

Alla olevalla videolla Aino Siikström antaa siihen selkeän vinkin.

Kyselyt kertovat, kuinka valistus tehoaa

Nikotiiniagenttien mukana luokkia kiertävät kunnan etsivä nuorisotyöntekijä Minna Vauhkonen ja vapaa-aikasihteeri Inna Kääriäinen.

Kääriäinen kertoo, että nikotiini-infojen vaikutusta voi seurata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tuloksista.

Esimerkiksi vuosien 2023 ja 2025 tulokset kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten parissa näyttävät, että sähkösavukkeiden käyttö on vähentynyt hieman. Sen sijaan nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt.

Kouluterveyskyselyn lisäksi nuoret vastaavat kerran vuodessa kunnan omaan päihdekyselyyn. Siinä kysytään nikotiinituotteiden lisäksi myös myös muista päihteistä. Kääriäisen mukaan oman kyselyn tulokset ovat yleensä samassa linjassa kouluterveyskyselyn kanssa.

Paikallisen päihdekyselyn tulokset avataan myös huoltajille. Heillä ei ole välttämättä tietoa siitä, millaisia tuotteita nuoret saavat käsiinsä. Vauhkonen kertoo, että hämmästystä aiheuttaa muu muassa se, mistä nuoret saavat esimerkiksi vapea ja vahvempia nikotiinipusseja.

– Ei niitä kaupassa myydä.

Etsivänä nuorisotyöntekijänä Vauhkonen seuraa tilannetta aktiivisesti työssään. Hänen mukaansa nuoret puhuvat hänen kanssaan nikotiinituotteista viikoittain nuorisotiloilla.

Ensimmäiset agentit aloittivat Oulussa

Ehkäisevä päihdetyö kehitti agentti-mallin vuonna 2016, kun oululaiset vanhemmat huolestuivat nuorten lisääntyneestä nuuskan käytöstä. Nuorten toisilleen antama valistus paransi tilannetta ja pian nuuska-agentteja koulutettiin ympäri Suomen. Pari vuotta sitten Ehyt ry päivitti mallia koskemaan kaikkia nikotiinituotteita.

Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Sari Anjala kertoo, ettei yhdistys tiedä, miten laajasti malli on käytössä. Koulutuksiin on osallistunut aktiivisia ammattilaisia ympäri Suomea.

– Tietojemme mukaan joillakin alueilla toimintaa on myös kehitetty palvelemaan paremmin paikallisia tarpeita.

Anjalan mukaan toiminta vaikuttaa myös niihin nuoriin, jotka ovat nikotiiniagentteja. Heidän halunsa vaikuttaa asioihin kasvaa. He ovat myös valmiimpia esiintymään esimerkiksi vanhempainilloissa ja tekemään yhteistyötä paikallismedian kanssa.

– Parasta mallissa onkin se, että vapaaehtoiset nuoret voivat infojen lisäksi kehittää myös muita tapoja edistää nuorten nikotiinittomuutta.