Joensuulaiset Tinja, 18, ja Milla, 18, stressaavat rahasta joka päivä. Rahan puute on mielessä ruokakauppaan mennessä ja sieltä lähtiessä.

– Ahdistaa etukäteen, jos pitää mennä kauppaan. Ostosten jälkeen tulee morkkis, vaikka olisi ostanut vain vaikka voileipätarvikkeita, Milla sanoo.

Tässä jutussa Tinja ja Milla kertovat omasta taloustilanteestaan ja rahankäytöstään.

Aihe on ajankohtainen, koska hallituksen ajama toimeentulotuen uudistus tuli voimaan helmikuun alussa. Se voi vaikeuttaa erityisesti juuri Tinjan ja Millan kaltaisten nuorten aikuisten elämään.

Tinja ja Milla ystävystyivät lastensuojelulaitoksessa, josta muuttivat omilleen tultuaan täysi-ikäisiksi. Yle julkaisee vain heidän etunimensä, koska jutussa käsitellään heidän yksityisiä luotto- ja terveystietojaan ja lastensuojelun asiakkuuttaan.

Helmikuun alussa voimaan tullut toimeentulotuen uudistus kiristää entisestään monen haavoittuvassa asemassa olevan nuoren aikuisen taloutta ja pakottaa heidät ottamaan lainaa.

Lainanottoa vaaditaan kaikilta opiskelijoilta

Uudistus koskee esimerkiksi Tinjan ja Millan kaltaisia nuoria, jotka kuuluvat lastensuojelun jälkihuollon piiriin. Jälkihuollon tarkoitus on auttaa laitoksessa tai sijoitettuna kasvanutta nuorta itsenäistymisessä ja arjen hallinnassa. Se on lakisääteistä tukea, jota voi saada 23-vuotiaaksi asti.

Tähän asti Kela on voinut käyttää harkintaa siinä, keiltä kaikilta opiskelijoilta on vaadittu opintolainan hakemista ennen toimeentulotukea.

Perustoimeentulotukea ovat voineet saada esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon nuoret ja opiskelijat, joiden opintojen pitkittymiseen on vaikuttanut oma tai läheisen sairaus tai muutoin vaikea elämäntilanne.

Jatkossa harkinnanvaraisuutta ei enää ole, vaan opintolainan ottamista vaaditaan kaikilta opiskelijoilta. Sosiaalityön ammattilaiset pelkäävät nyt, että lakiuudistus johtaa nuorten aikuisten pahenevaan velkakierteeseen.

Nuoret saattavat joutua ottamaan tuhansien eurojen lainan jo toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

THL: uudistus lisää ja syventää pienituloisuutta

– Uudistus hankaloittaa jo ennestään heikommassa asemassa olevien nuorten aikuisten tilannetta, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Sanna Parviainen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta Siun sotesta.

Hallitus toivoo tiukennuksilta 70 miljoonan euron säästöjä toimeentulotukimenoihin. Lakiuudistuksen tavoitteena on vähentää pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja parantaa työllisyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi elokuussa, että uudistus lisää ja erityisesti syventää pienituloisuutta.

Lain valmisteluvaiheessa monet lausunnonantajat totesivat, ettei uudistuksen vaikutuksia köyhyyden ja toimeentulotukivaikeuksien lisääntymiseen ole arvioitu riittävästi. Hyvinvointialueet arvioivat, että uudistus lisää täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tarpeita ja tätä kautta hyvinvointialueiden menoja.

Juusto jää kauppaan, samoin kahvi

Millan ostama kahvipaketti tyhjeni tammikuussa. Sen jälkeen hän ei ole raaskinut ostaa kahvia. Ruokakaupassa myös juusto jää hyllyyn kalliin hinnan vuoksi. Leivän päälle laitetaan kurkkua.

– Makaroni, peruna ja soijarouhe ovat halpoja. Joskus tekee mieli laittaa jotakin hienompaa, mutta vaikkapa bataatti on aika kallista, kokiksi opiskeleva Milla sanoo.

Kauppalasku on yleensä 10–20 euroa. Sillä saa muutaman päivän välipalat ja tarvikkeet lämpimään ruokaan.

Milla on tähän asti saanut opintotuen ja asumislisän ohella toimeentulotukea eikä hän ole ottanut opintolainaa. Tinja saa tällä hetkellä kuntoutusrahaa Kelalta ja opiskelee sen turvin kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa.

– Vaikeinta on saada rahat riittämään koko kuukaudeksi. Joskus pitää tyhjennellä kaappeja ja silloin ruoka saattaa olla vaikka tonnikalaa ja mysliä, Tinja sanoo.

Pakollisten menojen jälkeen Tinjalle ja Millalle jää yleensä pari sataa euroa kuussa ruokaan ja muihin kuluihin.

Kymppitonnien opintolainat yleistyneet

Nuorten velkaongelmat ovat kasvussa. Maksuvaikeudet ja laskujen päätyminen perintään ovat lisääntyneet erityisesti nuorilla aikuisilla.

Kulutustutkijan mukaan syitä siihen ovat esimerkiksi nettishoppailu ja se, että velaksi ostaminen on erittäin helppoa.

Velkaongelmissa auttavan Takuusäätiön johtaja Minna Mattila sanoo, että nuorten velkaantuminen näkyy myös Takuusäätiössä. Monen nuoren tulot ovat pienet, ja velkakierre saattaa alkaa kohtuullisen pienistä veloista.

Takuusäätiöstä apua hakevilla on usein laskurästejä ja korkeakorkoisia pikavippejä, joita on otettu arjen rahoittamiseen.

– Myös suuret kymmenientuhansien eurojen opintolainat ovat yleistyneet. Niiden takaisinmaksu on hankalaa, jos ei pääse kiinni työelämään tai työurassa on katkoksia, Mattila sanoo.

Ruuat ostetaan velaksi

Tinjan ja Millan ystäväpiirissä moni on joutunut ongelmiin pikavippien ja osamaksujen kanssa.

– Olen monta kertaa joutunut tilaamaan ruokaa kaupasta Klarnalla. Jos tekee parit ostokset velaksi, seuraava kuukausi on hankala, Milla sanoo.

Klarna on maksu- ja rahoituspalvelu, jota käytetään verkkokaupoissa. Millalla on kertomansa mukaan ulosotossa 3 000 euroa velkaa, jota hän ei pysty tällä hetkellä lyhentämään. Velka kasvaa korkoa.

Kela voi myöntää opintolainan valtiontakauksen, vaikka opiskelijalla olisi ulosottovelkoja. Pankin punnittavaksi jää, myöntääkö se opintolainaa ulosottoveloista huolimatta.

Milla ei haluaisi nostaa opintolainaa.

– Kauhistuttaa, että olen muutaman vuoden päästä velkavankeudessa, hän sanoo.

Monella nuorella ei ole edes pankkitunnuksia

Yhteisötalo Jokikievarissa Joensuussa asuu esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollon nuoria. Tuetun asumisen toiminnasta vastaa Pohjois-Karjalan mielenterveydentuki -yhdistys.

– Kun nuori täyttää 18, yhdessä yössä hänelle tulee todella paljon vastuuta, sanoo ohjaaja Saara Suihko Jokikievarista.

Jokikievarissa nuoret opettelevat rahankäyttöä ohjaajien kanssa alusta pitäen. Monella ei ole ennestään pankkikorttia tai -tunnuksia. Paperille kirjataan tulot ja menot, ja kaupassa opetellaan vertailemaan hintoja taskulaskimen avulla.

Tukien hakeminen ja laskujen maksaminen on monelle ennestään vierasta.

Laitoksessa kasvaneella nuorella ei välttämättä ole kokemusta raha-asioiden hoidosta perheessä tai mahdollisuutta harjoitella talousasioita yhdessä vanhempien kanssa.

– Rahan käyttö vaatii opettelua eikä se usein tapahdu ilman epäonnistumisia. Juuri silloin on tärkeää kulkea nuoren rinnalla, Suihko sanoo.

Talousoppi on jäänyt saamatta

Myös Jokikievarissa ollaan huolissaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten velkaantumisesta. Kaikkien taidot eivät riitä budjetointiin, kun tilille tulee koko kuukauden tuet tai koko vuodeksi tarkoitettu opintolaina.

– Joku joskus mainitsi, ettei raha kasva puussa. Kovin paljon muuta talousoppia en nuorempana saanut, Tinja kertoo.

Milla on saanut paljon apua omalta sosiaalityöntekijältään lastensuojelun jälkihuollossa.

– Saatetaan vaikka katsoa yhdessä jotakin laskua ja miettiä, miten sen saisi hoidettua, Milla sanoo.

Toimeentulotuen uudistuksen siirtymäaika kestää heinäkuun loppuun saakka. Tällä hetkellä hyvinvointialueilla mietitään, miten esimerkiksi lastensuojelun nuorten opintolainavelvoitteen kanssa toimitaan.

Lastensuojelulla on lakisääteinen velvollisuus tukea nuorta. Halutessaan hyvinvointialue voi kompensoida nuorten tuloja esimerkiksi ehkäisevällä tai täydentävällä toimeentulotuella.