Laajennettu oppivelvollisuus on tuonut Suomen ammattikouluihin alati kasvavan joukon erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita.

Tästä johtuen oppimisen tuki uudistuu elokuussa. Oppimisen tuen uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan saamaa matalan kynnyksen tukea.

Samaan aikaan Kuntaliitto on käynnistänyt selvityksen siitä, minkälaista kuntouttavaa opetusta ammattikouluissa tarvitaan.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Erosen mukaan oppivelvollisuuden laajennuttua järjestelmän heikkous on paljastunut. Hänen mukaansa kaikilla nuorilla ei ole valmiuksia saavuttaa tavoitteita.

– Haasteet liittyvät esimerkiksi elämänhallintaan, mielenterveyteen tai päihteisiin. Tämä helposti johtaa koulusta putoamiseen ja siinä on riski päätyä aikuisenakin koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, Eronen sanoo.

Vuonna 2021 oppivelvollisuus laajeni jatkumaan 18-vuotiaaksi ja ja tavoitteena on, että jokainen suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Kuntouttava opetus on Erosen mukaan koulutuksen, soten ja nuorten työpajatoimijoiden yhteistyötä niissä tilanteissa, kun nuori tukea tarvitsee.

– Tavoite on saada nuori pysymään kiinni arjessa niin, ettei opiskelupolku katkea.

Erityisen tuen saajien määrä on kasvanut nopeasti

Ammatillisissa oppilaitoksissa on jo nyt tarjolla monentasoista tukea opintojen etenemiseen. Erityistä tukea on voinut hakea, jos opiskelija sitä tarvitsee oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi.

Vielä vuonna 2019 erityistä tukea tarvitsi 30 360 ammattiin opiskelevaa. Laajennettu oppivelvollisuus tuli voimaan elokuun alussa 2021.

Vuonna 2024 tutkintoa tavoittelevista ammattiin opiskelevista erityistä tukea sai 38 574 opiskelijaa.

Kun samaa viiden vuoden jaksoa tarkastellaan korkeintaan 18-vuotiaiden osalta, on luvuissa sama suunta ja kasvuvauhti. Vuonna 2019 heistä erityistä tukea sai 12 921, viisi vuotta myöhemmin luku oli 17 754.

Kunhan ei mene puurot ja vellit sekaisin

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Minna Seppälän mukaan Kuntaliiton selvitystyö on ajankohtainen, mutta hän myös huolissaan siitä, että vastuunjako pysyy selkeänä.

Seppälä korostaa, että ammatillisen koulutuksen perustehtävä on opetus.

– Ensinnäkin on tärkeää, ettei kuntouttavaa vastuuta siirretä liiaksi oppilaitoksille ilman selkeitä rajauksia ja riittäviä resursseja. Koulutuksen tehtävänä ei ole korvata sotepalveluita.

Hän on itse työskennellyt Kiipulan ammattioppilaitoksessa useita vuosia ennen kuin siirtyi kouluttamaan ammatillisia opettajia ja erityisopettajia.

– Jatkossa vain opettajien kuuluisi antaa tukiopetusta. Muuta oppimisen tukea voi antaa opetus- ja ohjaushenkilöstö, Seppälä täsmentää.

Hän korostaa myös, että selvityksen linjauksien tulee sopia yhteen elokuussa voimaan tulevan oppimisen tuen lainsäädännön ja uudistuksen kanssa.

– Mielestäni päällekkäisiä malleja ei tarvita, vaan selkeitä ja toimivia rakenteita.

Tukea on kaivattu erityisesti poissaolojen hallintaan

Oppimisen tuen uudistuksen taustalla on tarve varmistaa tuen tarjoaminen kaikille sitä tarvitseville opiskelijoille ja sitä kautta opintojen eteneminen.

Painopiste siirtyy opiskelijan helposti saavutettavan matalan kynnyksen oppimisen tukeen.

Minna Seppälä on ollut mukana sorvaamassa uudistusta esimerkiksi kouluttamalla opettajia. Seppälän mukaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja arjenhallinnan vaikeudet näkyvät suoraan opintojen etenemisessä ja keskeytyksissä.

Oppimisen tuen uudistus tulee Seppälän mielestä todella tarpeeseen. Suurin tarve on ollut hänen mukaansa arjenhallinnan ja hyvinvoinnin tukemisessa.

Opettajat ovat usein ensimmäisiä, jotka huomaavat opiskelijan vaikeudet, mutta heillä ei ole aina aikaa tai välineitä vastata niihin.

– Oppilaitoksissa on kaivattu erityisesti tukea poissaolojen hallintaan ja opintoihin kiinnittymiseen.