VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20210812

⇱ ”He säälivät muita perheitä” – Tove Janssonin perheen elämässä taide oli kaikki kaikessa | Kulttuuri | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Näyttely Taiteilijaperhe Jansson tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman muumien luojaan ja yhteen Suomen rakastetuimmista taiteilijoista.

HAM Helsingin taidemuseon näyttelyssä ensimmäistä kertaa päähenkilö ei ole pelkästään Tove Jansson (1914–2001), vaan nyt esitellään koko lahjakas perhe.

Vanhemmat sekä veljet tukivat ja kannustivat Tove Janssonia. Kuva: © Eva Konikoff

Janssoneilla oli taiteen tekemisen palo

Suomenruotsalaiset Janssonit olivat yksi suomalaisen taide-elämän merkittävimmistä taiteilijaperheistä. Poikkeuksellisesti kaikki perheenjäsenet työskentelivät taiteen parissa.

Viisihenkisessä, boheemissa perheessä taide oli yhdistävä voima, elämäntapa ja intohimo, mutta myös keino hankkia elanto.

– Se oli heille kaikki kaikessa. He jopa säälivät perheitä, joille taide ei merkinnyt yhtä paljon, Helsingin taidemuseon yleisötyön suunnittelija Lotta Kjellberg kertoo.

Signe Hammarsten Janssonin piirtämä Omakuva Toven kanssa (1917). Kuva: HAM / Maija Toivanen

Tove Janssonin äidillä oli iso vaikutus siihen, että tyttärestä tuli kuuluisa kuvataiteilija ja kirjailija.

Äiti Signe ”Ham” Hammarsten Jansson (1882–1970) oli ruotsalaissyntyinen graafikko. Hänen kädenjälkensä näkyy suomalaisissa postimerkeissä sekä pilapiirroksissa, kirjan kansissa ja seteleissä.

– Kun Signe teki työtään ja piirsi, Tove istui sylissä ja piirsi samalla. Kerrotaan, että Tove oppi piirtämään ennen kuin kävelemään, Lotta Kjellberg kertoo.

Tove Jansson äitinsä Signe Hammarsten Janssonin sylissä arviolta vuonna 1917. Kuva: Kuvaaja tuntematon / © Tove Janssonin kuolinpesä.

Kuvanveistäjä-isä Viktor ”Faffan” Jansson (1886–1958) kuului maailmansotien välisen ajan huomattavimpiin suomalaisiin kuvanveistäjiin.

Hänellä oli kodin yhteydessä ateljee, missä lapset seurasivat isän työskentelyä.

Tove Janssonin veli Per Olov Viktor-isän kanssa ateljeessa vuonna 1927. Kuva: Kuvaaja tuntematon / Tove Janssonin kuolinpesä

Tytär kääntyi isän puoleen, kun kaipasi mielipidettä teoksistaan.

– Isä oli tärkeä tukija ja Tove luotti isän näkemykseen taiteesta. He keskustelivat taiteen sisällöistä ja sen merkityksestä.

Taiteilijaperheen arki ja työnteko heijastuivat myöhemmin Toven muumitarinoihin. Äiti ja isä olivat Muumimamman ja Muumipapan esikuvia.

Viktor Janssonin veistos Poika pallolla II / Hei vaan on esillä Helsingin taidemuseon Tove Jansson -galleriassa.

Kaikista lapsista kasvoi taiteilijoita

Perheen kaikkia kolmea lasta rohkaistiin luovuuteen ja taiteilijoiksi. Myös Tove Janssonin kahdesta veljestä tuli taiteilijoita.

Veli Per Olov Jansson (1920–2019) oli taidevalokuvaaja ja kirjailija. Hän teki valokuvakuvituksen Toven viimeiseen muumikirjaan Outo vieras Muumitalossa.

Lars ”Lasse” Jansson (1926–2000) puolestaan käsikirjoitti ja piirsi muumisarjakuvia, käänsi niitä englanniksi sekä kirjoitti kirjoja.

Lars Jansson oli mukana tekemässä Muumipeikko-sarjakuvia. Hän myös käänsi puhekuplien tekstejä ruotsin kielestä englanniksi. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Janssonit olivat osa Töölössä sijaitsevan Lallukan taiteilijayhteisöä, ja myös naapurit olivat eri alojen taiteilijoita.

Lotta Kjellberg toteaa, että miljöö, jossa lapset kasvoivat, oli hyvin luova, mikä sekin ohjasi lasten suuntautumista taiteen pariin.

Ateljeekodin seinillä oli tauluja ja kirjahyllyissä metreittäin kirjoja.

Perheessä kitkaa ja jännitteitä

Jutun ensimmäisessä kuvassa on taidenäyttelyn avainteos: Tove Janssonin maalaus nimeltään Perhe (1942). Se osoittaa, ettei tässäkään perheessä kaikki ollut pelkkää iloa ja onnea.

Koosteessa maalaus ja erikseen jokaisen perheenjäsenen kasvot. Kuvaa klikkaamalla, näet sen suurempana:

Toisen maailmansodan syttyessä erimielisyydet syvenivät. Teos paljastaa erilaisten poliittisten näkemysten aiheuttamia perheen sisäisiä jännitteitä ja kireän tunnelman.

Tove oli pasifisti ja vastusti sotimista. Isä Viktor oli saksalaismielinen ja osallistunut sisällissotaan valkoisten puolella.

Isän kainalossa olevasta sanomalehdestä erottuu sana nazi.

Maalauksessa veli Per Olov on rintamalta käymässä kotona. Hän pelaa shakkia veljensä kanssa. Viittauksena sisällissotaan shakkinappulat ovat punaisia ja valkoisia.

Äidin katseessa voi havaita huolen.

Tove Janssonin kaksi suurikokoista freskoa Juhlat kaupungissa (1947) ja Juhlat maalla (1947) ovat pysyvästi esillä Helsingin taidemuseossa. Kuvat: HAM / Hanna Kukorelli (vasen), HAM / Hanna Kukorelli (oikea)

Esillä taide postimerkeistä freskoihin

Helsingin taidemuseon Tove Jansson -galleriassa on esillä yhteensä yli 140 teosta ja esinettä jokaiselta Janssonin perheenjäseneltä.

Tove Janssonin monipuolisuudesta kertovat freskot, maalaukset, piirustukset ja kuvitukset.

Hänen äidiltään mukana on piirustuksia, exlibriksiä, postimerkkejä sekä karikatyyrejä.

Tältä näyttää Signe Hammarsten Janssonin piirros säveltäjä Jean Sibeliuksesta. Kuva: © Tove Janssonin kuolinpesä

Näyttelyssä on useita Isän tekemiä pienoisveistoksia. Veljiltä on muun muassa sarjakuva-originaaleja, valokuvia ja kirjoja.

Tove vetää näyttelyt täyteen

Tove Janssonin muumitarinoilla on vankkumaton suosio Suomessa ja kansainvälisesti. Tänä vuonna taiteilija on esillä useissa tapahtumissa ja näyttelyissä.

Taiteilijaperhe Jansson -näyttely juhlistaa Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaa, jonka julkaisusta on tänä vuonna 80 vuotta.

Helsingin taidemuseossa helmikuussa avautunut näyttely on ollut suosittu. Sen kuraattoreita ovat Lotta Kjellberg ja Heli Harni. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Samanaikaisesti Arkkitehtuuri- ja designmuseossa Helsingissä on esillä näyttely Pako Muumilaaksoon. Sen aiheena on Tove Janssonin ja Muumilaakson asukkaiden suhde arkkitehtuuriin, ympäristöön ja muotoiluun.

Taiteilijaperhe Jansson, HAM Helsingin taidemuseon Tove Jansson -galleria, 10.1.2027 saakka.