VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20210828

⇱ Pieni kunta kertoo, mitä ”piha­saunalaista” seurasi: työmäärä kasvoi, tulot putosivat kymmenillä­tuhansilla | Uusimaa | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Uusi rakentamislaki on ollut nyt voimassa hieman yli vuoden.

Sen tarkoituksena on ollut muun muassa yksinkertaistaa lupajärjestelmää. Nykyään esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa.

Kävimme Länsi-Uudellamaalla Siuntiossa kysymässä, miten muutos on näkynyt pienessä kunnassa.

– Lupahakemusten määrä on laskenut yli 30 prosenttia, Siuntion rakennusvalvontapäällikkö Patrick Köhler toteaa.

Koronavuosina kunnassa oli rakentamisbuumi: tuolloin rakennuslupia myönnettiin vuosittain yli 150. Uuden rakentamislain tultua voimaan lupahakemuksia kertyi viime vuonna alle sata.

Käytännössä se on merkinnyt pienen kunnan kassassa kymmenientuhansien eurojen menetystä.

– Sen seurauksena olemme joutuneet korottamaan taksoja noin 30 prosenttia, Köhler lisää.

Videolla Siuntion kunnan rakennusvalvontapäällikkö Patrick Köhler kertoo, miten alueen kunnat pyrkivät linjaamaan tulkintojaan rakentamislaista. Video: Kristiina Lehto / Yle

Pieni kunta joutuu turvautumaan ostopalveluihin

Osassa kuntia lupahakemusten määrä on pudonnut jopa puoleen entisestä. Työmäärä kuntien rakennusvalvonnassa ei kuitenkaan ole vähentynyt. Päinvastoin.

Monissa pienissä kunnissa rakennusvalvonta on yhden tai kahden ihmisen harteilla.

Siuntiossa työskentelee kaksi rakennustarkastajaa ja yksi lupasihteeri.

Rakentamislaki on tarkoittanut kunnille hallintosäännön ja taksojen uusimista sekä uuden rakennusjärjestyksen laatimista.

Siuntion rakennusvalvontapäällikkö Patrick Köhler kannustaa kuntalaisia kysymään neuvoja, vaikkei rakennushanke edellyttäisi rakentamislupaa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Lisäksi tämän vuoden alusta alkaen rakennuslupahakemukset on toimitettava koneluettavassa muodossa, mikä on edellyttänyt kunnilta tietoteknisten järjestelmien kehittämistä.

– Joudumme turvautumaan ostopalveluihin, jotta saamme asiat järjestettyä, ja sehän aiheuttaa kunnalle lisäkustannuksia, Patrick Köhler sanoo.

Tulkinnanvaraisuudet ratkotaan oikeudessa

Uusi rakentamislaki onkin saanut odotettua palautetta kunnilta.

Kuntaliitto kysyi vuodenvaihteessa, miten lain soveltaminen on kunnissa sujunut.

Jo ennakkoon osattiin arvioida, että rakennuslupahakemusten määrä vähenee tuntuvasti, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Paula Mäenpää kertoo.

– Kyselyssä paljastui, että ohjauksen ja neuvonnan määrä on puolestaan huomattavasti kasvanut.

Mäenpään mukaan kunnat ovat joutuneet muun muassa muistuttamaan rakentajille, että rakennusmääräyksiä täytyy yhä noudattaa.

– On saattanut olla käsitys, että luvasta vapautettu rakentaminen tarkoittaisi sitä, että ei tarvitsisi noudattaa kaavoja tai rakentamiseen liittyviä määräyksiä.

Aiempaa maankäyttö- ja rakennuslakia sovellettiin yli 20 vuotta, joten kuntien rakennusvalvonnat tiesivät, miten lakia tulkitaan käytännössä.

Mäenpään mukaan uudessa laissa on paljon tulkinnanvaraisuuksia, joista ei ole vielä muodostunut kunnille yhteisiä tulkintoja.

Tulkinnanvaraista on esimerkiksi se, miten luvasta vapautettua rakentamista voi ketjuttaa. Saako siis vaikkapa luvasta vapautetun autotallin yhteyteen rakentaa myös luvasta vapautetun katoksen.

– Oikeusasteet ottavat lopulta kantaa siihen, miten tulkinnoissa on onnistuttu.

Yhteiset ohjeet romuttuivat

Helsingin kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen antaa uudelle rakentamislaille sekä ruusuja että risuja.

Hallinnollisen taakan keventämisessä on Immosen mukaan onnistuttu.

– Mutta vauhti, jolla uudistus on toteutettu, on romuttanut kuntien ja rakennuttajien yhteistyön lain tulkintojen tekemiseksi.

Yhteistyöllä Leena Immonen viittaa rakennusalan niin sanottuihin Topten-käytäntöihin.

Topten-käytännöt ovat suurimpien rakennusvalvontojen ja rakennusalan toimijoiden yhdessä laatima ohjepankki, joka on parantanut rakennusvalvontapalvelun ennakoitavuutta asiakkaan kannalta.

Lakiuudistuksen myötä ohjeet on linjattava uudelleen.

Isossa kaupungissa haasteita aiheuttaa käsittelyaikatakuu. Videolla Helsingin kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen kertoo käsittelyaikavaatimuksista. Video: Kristiina Lehto / Yle

Immosen mukaan tällä hetkellä kunnat päivittävät ohjeitansa eritahtisesti, mikä aiheuttaa sekavuutta.

Uhkakuvana on, ettei lain tavoittelema yhtenäinen rakennusvalvontatoiminta toteudu. Immonen ennakoi, että tulkinnat eriytyvät kunnissa muutaman vuoden sisällä.

– Suomessa on rakentajia, jotka rakentavat eri puolilla maata isoja kohteita. Silloin käytäntöjen erilaisuus vaikuttaa negatiivisesti.

Kuntien rakennusvalvontoja saatetaan yhdistää

Siuntiossa rakennusvalvontapäällikkö Patrick Köhler on aamupäivällä ehtinyt jo kokoustaa naapurikuntien kanssa.

Nyt hän katselee paalutusta kunnan omalla työmaalla. Ensi vuonna valmistuu uusi päiväkoti.

Siuntio on tehnyt yhteisiä tulkintoja rakentamisluvista naapurikuntien kanssa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Normaalisti talvikuukaudet olisivat hiljaisia, mutta tänä talvena vipinää ovat lisänneet myös Siuntiossa ensi vuonna pidettävät asuntomessut.

Ja seuraava uudistus on jo edessä.

Hallitusohjelman mukaisesti käynnissä on rakennusvalvontauudistus.

Sen on ennakoitu johtavan aiempaa suurempien rakennusvalvontayksiköiden muodostamiseen kuntien kesken.

Mitä siitä ajatellaan pienessä kunnassa, Patrick Köhler?

– Mielestäni pienempi yksikkö on joustavampi. Tässä tehtävässä pidän paikallistuntemusta erittäin tärkeänä.

Rakennusvalvontauudistuksen olisi tarkoitus lähteä pian lausuntokierrokselle ja olla valmis tämän vuoden lopussa.

Ladataan lomaketta...