Talven influenssakausi kestää jo kahdeksatta viikkoa eikä loppua ole näköpiirissä, kertoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUSista.

Järvisen mukaan influenssakausi kestää nyt poikkeuksellisen pitkään ja tartuntamäärät pysyvät korkealla tasolla.

– Kausi alkoi jo ennen joulua ja odotettiin, että huippu olisi ollut vuodenvaihteen ympärillä, mutta edelleen jatketaan samoissa tapausmäärissä, Järvinen kertoo Ylen aamussa.

Influenssarokote ei ole toiminut halutulla tavalla

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että tällä kertaa kiertävä influenssavirus on muuntunut niin paljon, että myös influenssarokotuksen saaneet ihmiset voivat sairastua.

Nohynekin mukaan ongelman aiheuttaa se, että virus on aina puoli vuotta rokotteita edellä.

– Kun Maailman terveysjärjestö kertoo meille, mitkä virukset pitäisi olla edustettuna rokotteessa, niin virus muuntautuu koko ajan. Niiden evoluutio on niin nopea, ja myös tässä tapauksessa virus on tavallaan väistänyt rokotteen antaman immuniteetin.

Nohynekin mukaan myös tapa tehdä rokotteita ei ole paras mahdollinen.

– Ehkä vahvemmat rokotteet, missä olisi nelinkertainen määrä ainetta, antaisivat paremman suojan.

Nohynekin mukaan nämä ovat sellaisia asioita, joita tutkitaan, mutta samalla joudutaan miettimään myös kustannuksia.

– THL:n on tehtävä niistä kustannusvaikuttavuusarvio, jolloin katsotaan millainen on saatava hyöty suhteessa taloudelliseen panokseen, mitä joudutaan rokotehankinnoissa tekemään, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan nykyinen rokote antaa kuitenkin osittaisen suojan ja rokottaminen on parempi vaihtoehto kuin rokottamatta jääminen.

Myös muita taudinaiheuttajia liikkeellä

Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan influenssaviruksen lisäksi parhaillaan jyllää myös erilaisia ripulitauteja, kuten esimerkiksi norovirusta.

– Etenkin pikkulasten piirissä ja jossain määrin niitä nähdään myös vanhustenhoidossa, jossa ne voivat aiheuttaa epidemioita, Järvinen kertoo.

Norovirus iski myös Suomen naisten jääkiekkojoukkueeseen olympialaisissa.

Norovirus on äärimmäisen helposti tarttuva ja ilmenee oksenteluna, ripulina, kouristavana vatsakipuna ja kuumeenakin.

– Sen lisäksi tietysti on olemassa kaikki ne tavanomaiset noin kaksisataa hengitystievirusta, ja ne jossain määrin ovat aktiivisia tähän aikaan vuodesta, eli kyllä tästä semmoista sairastamiskautta edelleenkin on, Järvinen toteaa.

Koronatilanne rauhallinen

Myös koronavirus kiertää yhä väestössä, mutta sen määrää ei tiedetä, koska koronatestejä ei tehdä enää samalla tavalla kuin ennen, kertoo Järvinen.

Järvisen mukaan koronatilanne on rauhallinen, vaikka virukseen voi törmätä missä tahansa Suomessa sekä ulkomailla.

– Jos katsotaan sairaalapotilaita, niin meillä on HUSissa koko ajan muutama potilas, jolla todetaan koronavirusinfektio, mutta he eivät juurikaan ole sen takia siellä hoidossa.

Järvisen mukaan koronarokotusten ja sairastumisien kautta korona ei ole enää tavalliselle terveelle ihmiselle samalla tavalla vaikea tauti kuin aiemmin, vaikka se saattaa joillekin aiheuttaa edelleen voimakkaita oireita.

– Sen sijaan ihmiselle, jolla on paljon riskitekijöitä, korkea ikä tai vakavia sairauksia, se voi olla elämää uhkaava, Järvinen kertoo.