Olin kirjoittamassa uutisjuttua petoksista, kun kollega laittoi toimituksen viestiryhmään yllättävän viestin.

Hän oli saanut huijauspuhelun ”pankin kyberturvallisuudesta”.

Olin juuri käynyt haastattelemassa keskusrikospoliisin ylitarkastajaa samanlaisista huijauspuheluista.

Mikä sattuma, mietin.

Sitten tajusin, että huijarit ovat nyt toden totta liikkeellä.

Siksi sinun kannattaa lukea tämä juttu ja kuunnella pääkuvan paikalla oleva huijauspuhelu.

Valenainen puhelimessa

Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläisen saama puhelu oli kuin suoraan turvatilihuijauksen käsikirjasta.

Henkilölle kerrotaan, että tämän tililtä on tehty epäilyttävä tilisiirto ja rahat pitää siirtää heti ”turvatilille”.

Yllättävän moni siirtää rahat.

Keskusrikopoliisille tehtyjen rikosilmoitusten mukaan suomalaiset menettivät viime vuonna 18,2 miljoonaa euroa turvatilihuijauksiin.

Turvatilihuijauksissa käytetään taidokkaasti tekoälyä. Puhelun alussa puhuu valenainen, joka on tekoälyn tekemä tallenne.

– Näin voidaan suodattaa potentiaaliset uhrit. Silloin siihen ei tarvitse käyttää ihmisen työvoimaa, sanoi Ylelle keskusrikospoliisin ylitarkastaja Nora Siera.

Huijareiden elämä on helppoa

Kuten muukin yhteiskunta, myös huijarit ovat siis alkaneet käyttää tekoälyä.

Heille homma on kuitenkin rennompaa kuin monelle muulle.

Monet yritykset, valtion virastot ja esimerkiksi tiedotusvälineet suunnittelevat ja vahtivat tarkasti tekoälyn käyttöä.

Esimerkiksi Ylellä uutisjutun tiivistelmän tekee tekoäly. Se ei kuitenkaan koskaan päädy uutiseen, ennen kuin toimittaja on sen tarkastanut.

Petosteollisuudessa näitä ongelmia ei ole.

Siellä kun tärkeintä ei ole oikean tiedon jakaminen, vaan päinvastoin.

Uhreille valehdellaan minkä sielu sietää. Ja sehän sietää.

Huijarit eivät menetä yöuniaan miettimällä, mitä heidän uhreilleen tapahtuu. Heille, jotka menettävät omaisuutensa ja usein myös uskonsa ihmisiin.

Viekö tekoäly huijareidenkin hommat?

Moni miettii näinä aikoina, viekö tekoäly oman työpaikan.

Ehkäpä sitä miettivät myös huijarit.

Vaikka tekoäly onkin pelottavan taitava, ihmisiä tarvitaan edelleen myös petosmarkkinoilla.

Esimerkiksi turvatilihuijauspuhelussa kriittisimmän vaiheen hoitaa ihminen.

Ihminen on se, joka kertoo uhrille, minne ja miten tämän pitää siirtää rahansa.

Keskusrikospoliisin ylitarkastaja Nora Siera sanoi Ylelle, että erilaisten huijausten määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Europolin uhka-arvion mukaan erilaiset huijaukset ovat eniten kasvava rikollisuuden laji.

Tämä surullinen asia näkyy myös tässä kuvassa:

Finanssialan mukaan Suomessa toimivien pankkien asiakkailta yritettiin huijata siis viime vuonna lähes 150 miljoonaa euroa.

Tämä määrä on noin 40 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.

Kaikessa kurjuudessa on kuitenkin myös jotain hyvääkin.

Pankit onnistuivat viime vuonna estämään tai palauttamaan asiakkailleen huijareiden kynsistä noin 75,5 miljoonaa euroa.

Peukku pankeille!

Samoin myös poliisille, joka rikostutkinnan lisäksi tekee ennalta estävää työtä huijausten torjunnassa.

Esimerkiksi keskusrikospoliisin ylitarkastaja Nora Siera käy kertomassa vanhusten tilaisuuksissa, miten nämä voivat suojautua huijauksilta.

Se on vaikeaa, koska huijarit ovat niin taitavia, mutta yritetään laittaa niille kampoihin.

Näillä kolmella pointilla pääsee jo melko pitkälle:

• Jos saat puhelun pankin ”kyberturvallisuudesta”, kysy heti, onko tämä huijaus.
• Älä tee milloinkaan normaalista poikkeavia rahasiirtoja ennen kuin olet laskenut kymmeneen.
• Älä koskaan lähetä rahaa henkilölle, johon olet tutustunut sosiaalisessa mediassa.