Riihimäen vuosikausia tyhjillään ollut vanha voimalaitos on kevään puhutuimpia poliittisia aiheita. Kaupunki haluaa muuttaa voimalan kulttuuri- ja tapahtumakeskukseksi, mutta rahoitusta ja poliittista yksimielisyyttä ei vielä ole.

– Voimala on kaupungin ikoninen ja monumentaalinen rakennus. Olisi hyvä, jos saisimme Voimalan taas käyttöön. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä hinnalla millä hyvänsä, sanoo Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho.

Kaupunki on reilun parin vuoden ajan etsinyt hankkeeseen vuokralaisia ja sijoittajia. Vielä ei ole tärpännyt.

Riihimäen kaupunginhallitus pyysi loppuvuodesta lausuntoja Voimalan hankesuunnitelmasta elinvoimalautakunnalta, kolmelta muulta lautakunnalta, Panssariprikaatilta ja Hämeen ammattikorkeakoululta.

Lausunnoissa korostuvat sekä mahdollisuudet että riskit

Monet lausunnot viestivät, että Voimala on tärkeä kaupungin kehitykselle ja kulttuurille.

Myös Panssariprikaatin mielestä hanke mahdollistaisi isompien tapahtumien järjestämisen. Hämeen ammattikorkeakoululle Voimala olisi hyödyksi, koska opinahjo voisi hyödyntää sen tiloja.

Tekninen lautakunta muistuttaa, että rakennus on suojeltu ja tärkeä kaupunkikuvalle. Musiikkiopisto saisi Voimalasta paremmat tilat ja kaupungin kulttuuripalvelut kehittyisivät.

Toisaalta ollaan myös huolissaan rahan riittävyydestä ja riskeistä. Elinvoimalautakunta ja tekninen lautakunta varoittavat, että voimalahanke voi vaikuttaa kaupungin talouteen, tuleviin hankkeisiin ja palveluihin.

Kustannusten kasvu, vuokrien nousu ja käyttökulut ovat isoja huolia. Tekninen lautakunta on huolissaan myös siitä, riittääkö varattu raha, onko tarpeeksi pysäköintipaikkoja ja paljonko maksaa maaperän puhdistus.

Kaupungin muut suuret investoinnit kuten lasimuseon yli 11 miljoonan ja maauimalan yli 8 miljoonan remontit lisäävät paineita. Listalla ovat myös Hämeenkadun uudistus yli 3,5 miljoonaa ja vanhan kaupungintalon korjaus yli 3 miljoonaa. Korjausvelka kasvaa joka vuosi.

Kaupunginjohtaja: Ilman kaupungin tukea hanke ei etene

Voimalan kunnostaminen maksaisi yli 22 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus perustettavasta kiinteistöyhtiöstä olisi 7,5 miljoonaa euroa. Yhtiö ottaisi loppuosuutta varten lainan.

– Ilman kaupungin vahvaa panosta hanke ei etene. Kaupungin kantokykyä ja riskejä pitää arvioida, sanoo kaupunginjohtaja Jouni Eho.

Yksityisten sijoittajien mahdollisuutta on selvitetty, mutta Eho pitää kaupunkivetoista mallia riskittömämpänä.

– Yksityinen sijoittaja vaatisi vähintään 20 vuoden vuokrasopimuksen ja korkean tuottovaatimuksen. Se nostaisi vuokratasoa ja käyttömenojen riskiä kaupungille, hän perustelee.

Pysäköinnin haasteisiin Jouni Eho suhtautuu luottavaisesti, sillä asemanseudulla ja Prismalla parkkialueella on iltaisin tilaa.

EU-tuen mahdollisuuksiin kaupunginjohtaja suhtautuu kriittisesti: investointituet ovat käytännössä poistuneet, mutta EU:n suunnittelurahoitusta Voimala on jo saanut.

Puolueet jakautuneet – talous huolestuttaa kaikkia

Poliittinen keskustelu hankkeesta on Riihimäellä vilkasta, ja puolueiden näkemykset jakautuvat.

Perussuomalaiset ovat puolesta ja vastaan. Puheenjohtaja Juha Peltola pitää hanketta järjettömänä kaupungin nykyisessä taloustilanteessa.

– Emme koe järkeväksi tässä taloudellisessa tilanteessa. Joutuisimme pistämään muita hankkeita jäihin. Velkarahaa en lähtisi tähän käyttämään, Peltola sanoo.

Voimalan kohdalla on mietitty, että kaupunki ottaisi lainaa, ja maksaisi hoitokulut kaupungin sijoitusomaisuudesta.

Vasemmistoliitto suhtautuu hankkeeseen varovaisen toiveikkaasti ja näkee siinä merkittävää sosiaalista ja kulttuurista hyötyä.

– Voimalaan käytetyt varat eivät saa olla pois varhaiskasvatuksesta eivätkä kouluista. Peruspalvelut ovat meille tärkeimpiä. Koemme, että Voimala olisi toteutuessaan tosi merkittävä hanke, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Belik.

Kokoomus haluaisi yrittäjävetoisen voimalan

Kokoomus on jakautunut hankkeen suhteen. Ryhmää vetävä Eija Aittola pelkää taloudellista riskiä.

– Voimala ei saa rasittaa kunnan taloutta. Sen pitäisi toimia omillaan. Siitä ei saa tulla menoautomaattia, jolloin siihen laitetaan joka vuosi miljoona tai kaksi lisää rahaa, Aittola sanoo.

Kokoomus kannattaa yksimielisesti Voimalan henkiin herättämiseen yritysvetoista mallia kaupunkivetoisen sijaan.

Sosiaalidemokraatit haluavat lisää tietoa ennen kuin ottavat hankkeeseen kantaa. Kannattajia ja vastustajia löytyy heidänkin riveistään. Valtuustoryhmän johtaja Silja Nurmi korostaa, että hankkeelle tarvitaan muitakin rahoittajia kuin kaupunki.

– Myös tavallisten riihimäkeläisten pitää hyötyä hankkeesta. Esimerkiksi musiikkiopiston muuttaminen Voimalaan ja vierailijoiden tuomat rahat hyödyttäisivät kaupunkilaisia, Nurmi arvelee.

Kesään kohden Voimalan kohtalo selviää

Voimala-hankkeen kohtalo ratkeaa tulevien kuukausien aikana, kun lisäselvitykset taloudellisista vaikutuksista etenevät.

Ratkaisevaa on, saadaanko Voimalaan esisopimuksia suunniteltujen toimijoiden kanssa. Esisopimukset antaisivat hankkeelle uskottavuutta.

– Neuvotteluja käydään tapahtumaoperaattorin, ravintoloitsijan, elokuvateatterin ja Akun tehtaan kanssa. Mikäli heidän kanssaan ei esisopimuksiin päästä, se on yksi hankkeen mittatikku, Jouni Eho sanoo.

Hän myöntää, että päätöksenteossa voi tulla eteen myös se hetki, jolloin koko hankkeesta pitää luopua.

– Vuokrattavia neliöitä on Voimalassa vähän, ja kassavirta yhtälö on vaikea. Kevään aikana analysoimme tilannetta ja olemme kesällä viisaampia.