Tanskan sosiaaliturva on puhuttanut viime päivinä Suomessa, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on nostanut Tanskan järjestelmän malliksi Suomelle.

Purra esitti Tanskan tyyliin yleishyödyllistä työvelvoitetta maahanmuuttajien sosiaaliturvan ehdoksi perussuomalaisten puoluelehdessä helmikuun alussa.

Myös Hankenin työelämäprofessori Juhana Vartiainen kommentoi asiaa Ylen A-studiossa tiistaina. Helsingin entinen kokoomuslainen pormestari ja SDP-taustainen Vartiainen toivoi Suomeenkin tanskalaistyylistä sosiaaliturvan mallia, jossa ”voidaan ottaa pois kaikki rahat, jos ei tee jotain omalle elämälleen”.

Tanskan sosiaaliturva on monelta osin hyvin erilainen kuin Suomen, sanoo eri maiden järjestelmiin perehtynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

Suomessa viime viikkojen puheenvuoroissa ovat korostuneet tanskalaisen sosiaaliturvan tiukemmat velvoitteet. Tervolan mukaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet Tanskan positiiviset kannustimet, jotka ovat Suomen järjestelmää vahvemmat.

Videolla Tervola kertoo, miten Tanskan sosiaaliturvamalli tarjoaa sekä keppiä että porkkanaa:

Tervola sanoo myös, että tanskalaismallisen sosiaaliturvan työvelvoitteen vaikutuksista maahanmuuttajien kotoutumiseen ei ole vielä olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä.

– Toivoisin, että keskustelussa kirkastettaisiin, kuinka paljon tässä on kyse siitä, että halutaan kotouttaa maahanmuuttajia vai onko kyse lähinnä periaatteellisista linjauksista, että tukia saadakseen täytyy tehdä töitä.

– Joka tapauksessa on vaikea nähdä hyviä perusteita sille, miksi tämä velvoite kohdistettaisiin vain Suomen ulkopuolella syntyneisiin, Tervola sanoo.

Tanskassa työvelvoitteelle useita vaihtoehtoja

Purran mainitsema sosiaaliturvan työvelvoite koskee Tanskassa henkilöitä, jotka ovat kymmenen vuoden aikana asuneet maassa vähemmän kuin yhdeksän vuotta ja työskennelleet vähemmän kuin 2,5 vuotta kokoaikaisesti.

Lain kohteena ovat ensisijaisesti maahanmuuttajat, mutta se voi koskea myös Tanskaan ulkomailta palaavia kansalaisia.

Enimmillään työvelvoite on 37 tuntia joka viikko. Näitä töitä järjestävät kunnat. Töiden pitäisi olla jollain tavoin yleishyödyllisiä, mutta ne eivät saisi vääristää kilpailua ja korvata markkinaehtoista työtä.

Tanskan mallin esiin nostanut Purra mainitsi ”siivouksen ja risujen keräämisen” esimerkkeinä tällaisista yleishyödyllisistä töistä. Vuonna 2021 julkaistu tutkimus aiheesta luetteli käytännön esimerkkeinä kunnan yleisten ulkotilojen siivoamista sekä myös avustamista julkisissa palveluissa kuten kirjastoissa, päiväkodeissa tai kunnantaloilla.

Työvelvoitteen voi Tanskassa täyttää myös muilla tavoin kuin niin sanotulla yleishyödyllisellä työllä. Siihen voi sisältyä esimerkiksi myös työnhakua sekä osallistumista erilaisiin koulutuksiin kuten kielikursseille ja työllistymistä edistäviin palveluihin.

”Tanskassa kannustimia velvoitteiden lisäksi”

Myös Suomen ja Tanskan työmarkkinatilanteet eroavat toisistaan.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kritisoi eilen tiistaina Juhana Vartiaisen kommenttia A-studiossa sanomalla, että toisin kuin Tanskassa ja Ruotsissa työttömiä ei Suomessa tällä hetkellä voi patistaa töihin, koska töitä ei ole riittävästi tarjolla.

THL:n Tervola on samoilla linjoilla siinä, että matalasuhdanteessa tepsii paremmin toisenlainen politiikka kuin korkeasuhdanteessa.

– Monet tutkijat ovat varmasti sitä mieltä, että nykyisessä matalasuhdanteessa kiristykset eivät välttämättä ole kovin hyviä ratkaisuja, Tervola sanoo.

Suomessa tuli tämän kuun alussa voimaan sosiaaliturvan kiristys, jossa täysi-ikäisiltä poistettiin toimeentulotuen ansiotulovähennys eli suojaosa. Aiemmin toimeentulotuen saaja pystyi ansaitsemaan palkkatyöllä 150 euroa kuussa ilman, että se vähensi tuen määrää.

Tanskassa on hiljattain päädytty päinvastaiseen ratkaisuun: suojaosaa kasvatettiin eli tanskalaiset tuensaajat voivat tienata enemmän rahaa ilman, että tuet pienenevät.

– Tanskassa on siis merkittäviä positiivisia kannustimia velvoitteiden lisäksi, Tervola kiteyttää.

Tutkimuspäällikön mukaan Tanskan sosiaaliturvamalli on yksinkertaisempi kuin Suomen, koska erilaisia tukimuotoja on vähemmän.

Tanskan malli eroaa suomalaisesta merkittävästi myös siinä, että Tanskassa kaikki eivät ole samalla viivalla sosiaaliturvajärjestelmässä.

Maahanmuuttajat ja nuoret voivat Tanskassa saada alempaa tukea kuin aikuinen valtaväestö, ja tuen ehdot ovat tiukemmat.

Sosiaalituen eriyttäminen vastaavalla tavalla eri väestöryhmille ei olisi Suomessa mahdollista, koska se olisi todennäköisesti perustuslain vastaista. Purra myönsi itsekin tiistaina, että työvelvoitteen asettaminen maahanmuuttajille sosiaalitukien vastineeksi ei olisi nykyisen perustuslain mukaista.

”Työ ensin” -malli

Tanskan sosiaaliturvamallissa ajatuksena on, että joustava työsuhdeturvasääntely, tasoltaan ja kattavuudeltaan hyvä työttömyysturva sekä tehokas aktiivinen työvoimapolitiikka täydentävät toisiaan.

Tanskassa työntekijän irtisanomisturva on heikompi kuin Suomessa, mutta työttömyysetuudet ovat jopa korkeammat ja Tanskassa on aktiiviset työvoimapalvelut. Malli on toisaalta Suomen versiota velvoittavampi.

Tanskan mallissa maahanmuuttajia pyritään velvoittamaan työntekoon jo maahantulon alusta alkaen. Ajatuksena on, että työnteko on parasta sopeutumista yhteiskuntaan.

STT uutisoi tammikuussa tanskalaisen Rockwool-säätiön tutkimuksesta, jonka mukaan varhainen palkkatyössä käyminen nosti turvapaikanhakijoiden työllistymisastetta ja heidän tulojaan kuitenkin vain aluksi.

Varhainen työnteko vähensi maahanmuuttajien osallistumista kielikursseille, ja heikoksi jäänyt kielitaito taas johti pitkällä aikavälillä heikompaan kotoutumiseen.

Yhteiskunnan tukien karsiminen pakolaisilta nosti työllistymistä aluksi, mutta vaikutus kesti keskimäärin vain viidestä kuuteen vuotta, tanskalainen tutkija Jacob Nielsen Arendt kertoi STT:lle. Lisäksi heikentyneet tuet laskivat maahanmuuttajien lasten koulumenestystä ja hyvinvointia.

THL:n Tervolan mukaan Tanskassa on pitkä historia maahanmuuttajien tukileikkauksista.

– Siellä on myös hyvää tutkimusta siitä, että maahanmuuttajien lasten rikollisuus on lisääntynyt ja kouluarvosanat laskeneet aiempien tukileikkausten myötä. Leikkauksista voi siis tulla pitkän aikavälin vaikutuksia, Tervola sanoo.