Useat työntekijät kertovat Ylelle kaipaavansa parempaa johtamista, toimivampia työtiloja ja selkeämpiä työtehtäviä työhyvinvointinsa tueksi.
Monet kokevat, ettei yksittäisillä työhyvinvointipäivillä tai työpaikan tarjoamilla liikuntaeduilla ole ollut suurta vaikutusta työhyvinvointiin. Niiden sijaan he toivovat työnantajilta panostuksia työtiloihin, johtamiseen ja puuttumista liialliseen työmäärään.
Työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos kertoi tällä viikolla Ylelle, että työhyvinvointia pyritään parantamaan suomalaisilla työpaikoilla usein väärillä keinoilla.
Työhyvinvointia tulisi Roosin mukaan parantaa liikuntaetujen, kyselyiden ja työhyvinvointipäivien sijaan panostamalla työn sujuvuuteen. Työterveyslaitoksen mukaan jopa joka neljäs työntekijä on vaarassa uupua.
– Jos ajatellaan, että niillä pystytään vaikuttamaan työhyvinvointiin, se on harhakäsitys. Se on hukkaan heitettyä rahaa, Roos kertoi Ylelle.
Yle haastatteli kaksitoista eri alojen työntekijää siitä, mitkä tekijät vaikuttavat heidän mielestään työhyvinvointiin. Työntekijät eivät esiinny jutussa nimillään, koska pelkäävät siitä aiheutuvan haittaa työpaikalla.
Yle on ollut yhteydessä kaikkiin vastaajiin, joiden kommentteja on käytetty jutussa.
”Vain ylimääräisiä hössötyspäiviä”
Useimmat Ylen haastattelemat eri alojen työntekijät kokevat, ettei yksittäisillä hyvinvointipäivillä, hyvinvointikyselyillä tai liikuntaeduilla ole ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Monet pitävät niitä kuitenkin kivoina työetuina.
Epassit ja muut ovat mukavia etuja, mutta eivät itsessään lisää työhyvinvointia. Työhyvinvointiin sisältyy sana työ, jolloin työn itsessään tulisi olla siinä keskeisessä roolissa.
Mies, 45 vuotta, luottamustehtävissä teknologia-alalla
Työpaikallani on muiden virike-etujen lisäksi oma coach, joka on halutessaan käytettävissä. Lisäksi työhyvinvointia mitataan säännöllisesti kyselyin. Ne ovat mukava lisä työhön, mutta en koe, että niillä on ollut vaikutusta työhyvinvointiin.
Nainen, 36 vuotta, asiantuntijatehtävissä valtionhallinnossa
Tyhy-jutut: iltapäivät, pikkujoulut, yhteiset liikuntahetket ja herkut kahvihuoneessa. Kivoja ja positiivisia juttuja, mutta en näe, että niillä on vaikutusta työhyvinvointiin.
Nainen, 30 vuotta, varhaiskasvatuksen opettaja
Epassi on kiva lisä ja siitä tulee hyvä fiilis, mutta en tiedä miten se parantaa työpäivää. Hyvinvointipäivät ovat vain ylimääräisiä hössötyspäiviä, jotka voisi käyttää hyödyllisemmin esimerkiksi työn suunnitteluun.
Nainen, 56 vuotta, opettaja
Työpaikallani on työsuhdepyörät ja liikunta- sekä lounasedut, mutta niiden vaikutus itse työntekoon on olematon. Ei niillä saada ihmisiä voimaan hyvin työkuorman keskellä.
Mies, 36 vuotta, asiantuntija teknologia-alalla
Tykyhyppelyä on ollut, eikä sillä ole ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Olosuhteet työpaikalla vaikuttavat. Kyllä osaan ajaa pyörällä itsekin ja käydä oopperassa.
Nainen, 63 vuotta, asiakasneuvoja
Alla olevalla videolla työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos kertoo, miksi työhyvinvointipäivillä ja liikuntaseteleillä ei ole mitään tekemistä työuupumuksen ratkaisujen kanssa.
Osa toivoo tukea terveelliseen elämäntapaan
Osa Ylen haastattelemista työntekijöistä kertoi kuitenkin saaneensa liikuntaeduista ja työhyvinvointipäivistä hyötyä tiimiytymisessä ja stressin hallinnassa.
Osallistuin pienryhmävalmennukseen, jossa muun muassa tutustuttiin kuntosaliin ja laadittiin saliohjelma. Sen johdosta minusta tuli kuntosalikäyttäjä. Uskon, että sillä on vaikutusta, että ihmisiä opetetaan hallitsemaan stressiä.
Mies, 46 vuotta, asiantuntija kiinteistöpalveluissa
Virkistyspäivä on omistettu yhdessäololle eikä tiimiytymiselle ja suorittamiselle. Ollaan omia itsejämme eikä performoida työelämää.
Nainen, 35 vuotta, asiantuntija järjestösektorilla
Myös työelämäyhtiö Baronan viime vuonna julkaisemasta työelämätutkimuksesta selviää, että monet toivovat työnantajalta tukea terveelliseen elämäntapaan. Näin kertoi 34 prosenttia vastaajista.
Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, mitä työntekijät toivoivat Baronan työelämätutkimuksessa työhyvinvointinsa tueksi.
Johtaminen ja sopiva työmäärä avainasemassa
Minkälaisia toimia Ylen haastattelemat työntekijät sitten toivovat työnantajiltaan työhyvinvoinnin edistämiseksi?
Suurin osa toivoi, että työhyvinvointia tuettaisiin panostamalla hyvään johtamiseen ja työtehtävien organisointiin.
Muun muassa asiantuntijatehtävissä ja asiakaspalvelussa työskentelevät pitivät liiallista työkuormaa ja esihenkilön ajan puutetta isoimpina esteinä työhyvinvoinnille.
Ei ole mahdollisuutta keskittyä hyvään tekemiseen tai yhteen asiaan. On liikaa asioita, joita yhden ihmisen on mahdoton hoitaa.
Mies, 36 vuotta, asiantuntija teknologia-alalla
Työtä on liikaa ja ihmiset uupuvat. Kehityskeskusteluissa pyydetään tekemään parhaansa, eikä ymmärretä, että parhaansa tekeminen on itsensä ylittämistä. Koko ajan ei voi itseään ylittää.
Nainen, 59 vuotta, asiakaspalvelu
Esihenkilöni on hyvin ylityöllistetty ja se valuu meille alaisille. Koen, etten saa riittävästi tukea, mitä haluaisin ja tarvitsisin. Isotkin päätökset valuvat alaisille.
Nainen, 30 vuotta, varhaiskasvatuksen opettaja
Arki on usein silkkaa sotkua. Johtaminen on epäjohdonmukaista ja joskus sitä ei ole lainkaan, vaikka esihenkilöltä varta vasten pyytäisi näkemystä toimintatavoista.
Nainen, 63 vuotta, asiakasneuvoja
Työnantajan täytyisi kyetä rajoittamaan palaverien määrää, jotta keskeytyksettömälle työlle olisi aikaa. Sillä on erittäin suuri merkitys työhyvinvointiin. Oma kalenteri on täynnä palavereita, eikä varsinaista työtä ehdi tehdä.
Nainen, 36 vuotta, asiantuntijatehtävissä valtionhallinnossa
Rauhalliset työtilat edistävät työhyvinvointia
Työpaikan johtamiseen ja työtehtävien organisointiin tehtävien panostusten ohella monet Ylen haastattelemista työntekijöistä toivovat työhyvinvointia tukevaa työympäristöä.
Erityisesti hiljaiset ja viihtyisät työtilat nousivat työhyvinvoinnin hierarkiassa korkealle.
Meillä toimitilat eivät edistä työhyvinvointia. Ne ovat ahtaat ja niissä on todella kova meteli. Työpisteitä on reilusti vähemmän kuin työntekijöitä.
Nainen, 59 vuotta, asiakaspalvelu
Hyvinvointiin on vaikutusta sillä, että on hyvin suunnitellut työnkuvat ja työnteolle järjestetyt puitteet.
Nainen, 61 vuotta, hoitoala
Riittävän rauhalliset työtilat ja mahdollisuus lepoon päivän aikana. Myös ne ovat kullanarvoisia asioita, etteivät esimerkiksi työnantajataho tai kollegat ramppaa koko ajan ovella, eikä Teams tai sähköposti huuda.
Nainen, 35 vuotta, asiantuntija järjestösektorilla