Itä-Suomessa kirjattiin viime vuonna 1­­ 033 tietoverkkoavusteista petosta, joissa rikolliset saivat rikoshyötyä yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa.

Yli puolet petoksista oli tietojenkalasteluja. Myös rikoshyöty oli tässä tekotavassa suurin, noin 3,7 miljoonaa euroa.

Toiseksi yleisin tekomuoto olivat rakkauspetokset ja kolmanneksi yleisimpiä sijoituspetokset.

Rakkauspetoksissa uhrit menettivät viime vuonna rikollisille noin 1,8 miljoonaa euroa ja sijoituspetoksissa noin 1,3 miljoonaa euroa.

Tyypillisessä tapauksessa uhri saa puhelun pankin nimissä. Soittaja väittää, että uhrin tililtä ollaan siirtämässä rahaa tai tilillä on epämääräistä toimintaa. Uhria pyydetään siirtämään rahat turvatilille tai antamaan verkkopankkitunnuksensa.

Yhdessä tammikuun tapauksessa mäntyharjulainen mies siirsi rikollisten tilille yhteensä 75 000 euroa. Toisessa tapauksessa itäsuomalaisen yrityksen tililtä huijattiin yli 92 000 euroa.

Petokset voivat jatkua vuosia

Esimerkiksi sijoituspetokset voivat jatkua pitkään ennen kuin uhri huomaa tulleensa petetyksi.

Yhdessä tammikuun tapauksessa iisalmelainen nainen oli sijoittanut kolmen kuukauden aikana 19 550 euroa houkuttelevalta vaikuttaneeseen sijoitukseen. Sijoitukset alkoivat pienistä summista ja kasvoivat vähitellen. Nainen huomasi tulleensa petetyksi vasta lokakuussa.

Toisessa tapauksessa kontiolahtelainen mies oli sijoittanut kymmeniä tuhansia euroja R-tabla-alustalle Whatsappissa saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hän sai jossain vaiheessa itsekin rahaa 85 euron verran. Mies menetti lopulta kymmeniä tuhansia euroja.

Myös rakkaushuijaukset saattavat olla pitkäkestoisia.

Iisalmelainen 50-luvulla syntynyt mies tutustui netissä ulkomaalaisella nimellä esiintyneeseen naiseen. Mies ja nainen olivat pitäneet yhteyttä kolmen vuoden ajan Whatsapp- ja Telegram-alustoilla. Mies lähetti naiselle noin 24 000 euron edestä erilaisia lahjakortteja.

Näin suojaudut huijauksilta

Rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista muistuttaa, ettei arkaluonteisia tietoja pidä luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle.

– Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai siirtämään varojasi turvatilille, Leinonen kertoo poliisin tiedotteessa.

Poliisin mukaan kannattaa olla erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota ei ole fyysisesti tavannut.

Jos joutuu petoksen uhriksi, tulee olla heti yhteydessä omaan pankkiinsa ja tehdä rikosilmoitus poliisille.