Suomen tietotoimiston STT:n muutosneuvottelut ovat päättyneet.

STT:n muutosneuvottelujen tuloksena 13 työntekijää irtisanotaan, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Yhteensä henkilöstövähennys on 21, sillä kahdeksan muista syistä päättynyttä työsuhdetta jätetään korvaamatta.

Alun perin uhattuna oli 25 työpaikkaa.

Henkilöstövähennysten lisäksi huomattavalla määrällä työntekijöistä työsuhteen olennaisiin ehtoihin tulee muutoksia, esimerkiksi työajan lyhennyksiä tai tehtävänkuvan muutoksia.

STT kertoo huhtikuussa siirtyvänsä uuteen toimintamalliin.

STT luopuu huhtikuussa myös suuresta osasta avustajilta tilattuja juttuja. Aiemmin helmikuussa STT kertoi, että se lopettaa säännöllisen kotimaan- ja ulkomaanjuttujen sekä kulttuurijuttujen tilaamisen freelancereiltaan. Se myös vähentää urheilujuttujen tilaamista freelancereilta.

EU-aiheiden seurannan toimisto aikoo siirtää Brysselistä Helsinkiin. Yöajan uutisointi siirtyy usean vuoden tauon jälkeen Australian Sydneyyn, jossa toimittajat työskentelevät aamuvuorossa Suomen yöaikaan.

– Tehokkuutta edelleen lisäämällä pystymme turvaamaan STT:n kilpailukyvyn ja etsimään uusia tulonlähteitä, sanoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen.

Uutistoimistolle miljoonatuki

Samalla liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää kertaluontoisen valtiontuen valmistelun STT:lle.

Kertaluontoisen 1,05 miljoonan euron valtiontuen tarkoituksena on, että STT voi tuen myötä jatkaa toimintaansa. Tuella edistettäisiin STT:n toimintaa ja sen kehittämistä.

STT:n toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi yhtiön tulee pystyä uudistumaan, ministeriö edellyttää.

– Edellytyksenä on, että yhtiö ja sen omistajat sitoutuvat kehittämään STT:n toimintaa rivakasti, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) ministeriön tiedotteessa.

Ministeriö arvioi, että STT:n luotettavina ja neutraaleina pidetyille uutisille on tarvetta. STT mahdollistaa monipuoliset uutissisällöt ja Suomen näkymisen kansainvälisissä uutisissa.

Sanoma Media Finland kertoi syyskuun alussa, että se aikoo vähentää merkittävästi STT:n uutistoimisto- ja kuvapalveluiden käyttöä tai lopettaa sen kokonaan. Yhtiön mukaan sen ostot STT:ltä ovat olleet suuruudeltaan lähes kolme miljoonaa euroa vuosittain.

Journalistiliitto: Kapeneva mediakenttä ei ole kenenkään etu

Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori pitää rahoituspäätöstä askeleena oikeaan suuntaan. Hän peräänkuuluttaa Suomeen paitsi pysyvää mediatukea, myös mediapoliittisia linjauksia, joilla turvata journalistisen median toimintaedellytykset.

– On valtavan tärkeää, että päättäjät ovat ymmärtäneet kotimaisen uutistoimiston merkityksen ja haluavat tukea sitä, Varmavuori sanoo Journalistiliiton tiedotteessa.

Varmavuoren mukaan esimerkiksi STT:n kulttuuri- ja ulkomaansisältöjen väheneminen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka monimuotoista journalismia suomalaisille on ympäri maata tarjolla.

– Yhä vain kapenevat sisällöt ja mediakenttä eivät ole kenenkään etu, Varmavuori sanoo.