VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20211106

⇱ Arvorakennuksen purku-uhka Kirkkonummella sai emeritus­professorin jyrähtämään: ”Olen järkyttynyt” | Kulttuuri | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema Kirkkonummen seurakunta­keskus on purku-uhan alla.

Akateemikko Juha Leiviskä (1936–2023) oli kotimaisen modernin arkkitehtuurin pioneerejä ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehtejä. Leiviskän vuonna 1984 valmistuneesta seurakuntakeskuksesta on väännetty kättä jo vuosien ajan.

Kirkkonummen kirkkovaltuusto päätti vuonna 2020, että rakennus puretaan sisäilmaongelmien takia. Ympäristöönsä saumattomasti sulautuvan, puulla vuoratun seurakuntakeskuksen remontointi ja ylläpito olisi tullut liian kalliiksi.

Seuraavana vuonna kansainvälinen arkkitehtuurijärjestö Docomomo ehdotti, että rakennus suojeltaisiin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus oli kuitenkin toista mieltä. Museovirasto valitti ELYn päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka päätti vuonna 2023, ettei rakennusta tarvitse suojella.

Tätä on seurannut kiihtyvää ja repivää kissanhännänvetoa Kirkkonummen kunnan ja seurakunnan välillä. Käyttöä vaille jäänyt rakennus on ollut paitsi tyhjän panttina, myös ilkivallan ja tihutöiden kohteena.

Ainutlaatuisen arkkitehdin ainutlaatuista arkkitehtuuria

Nyt tilanteeseen on ottanut kantaa myös arkkitehti ja emeritusprofessori Yrjö Sotamaa. Hän on laatinut rakennuksen säilyttämistä puoltavan vetoomuksen, joka on nähtävissä Facebookin julkisessa Purkamatta paras -ryhmässä.

– Olen järkyttynyt suomalaisen arkkitehtuurin ja Kirkkonummen kunnan puolesta, Sotamaa toteaa Yle Uutisille puhelimitse.

Sotamaan mukaan Juha Leiviskä oli sekä kotimaisen että kansainvälisen mittapuun mukaan poikkeuksellisen taitava arkkitehti: ainutlaatuinen henkilö.

– Kirkkonummen seurakuntakeskus taas on erittäin hieno esimerkki Leiviskän arkkitehtuurista ja tavasta käyttää valoa tunnelman luomiseen.

Sotamaan arvion mukaan on toki selvää, että seurakuntakeskuksesta löytyy paljon korjattavaa.

– Se ei ole enää priimakunnossa, mutta korjattavissa. Rakennuksessa ei kuitenkaan ole sellaisia vaurioita, jotka estäisivät sen korjaamisen tai tekisivät sen korjaamisen erityisen vaikeaksi. Kyse ei ole mistään ihmeellisestä jutusta: arkkitehdeillä ja rakentajilla on kokemusta tuon kaltaisesta työstä.

Tärkeä paikka monelle ihmisille

Yrjö Sotamaa korostaa, että Kirkkonummen seurakuntakeskuksen ympäristöä halaileva siluetti on osa suurempaa, Kirkkonummelle ja muulle Suomelle merkittävää kokonaisuutta.

Hän muistuttaa, että Kirkkonummen keskustassa on kolme rakennusta, jolla on sekä paikallista että kansallista merkitystä: Pyhän Mikaelin kirkko, pääkirjasto Fyyri ja Juha Leiviskän suunnittelema seurakuntakeskus.

– Kyse on hienosta kokoelmasta merkittäviä rakennuksia. Fyyrillä ja seurakuntakeskuksella on myös kansainvälistä merkitystä, kuten Kirkkonummella sijaitsevalla Hvitträskilläkin.

Juha Leiviskä vuonna 1984, samana vuonna valmistui myös Kirkkonummen seurakuntakeskus. Leiviskän kädenjälkeä edustavat muun muassa Myyrmäen kirkko, Pyhän Tuomaan kirkko Oulussa sekä Auroranlinnan asuinrakennuskompleksi Länsi-Pasilassa. Kuva: Museovirasto
Katso, millaiselta seurakuntakeskus näytti heti valmistumisensa jälkeen.
Näin hyvässä kuosissa seurakuntakeskus oli vuonna 2018, jolloin se oli vielä käytössä. Kuva: Yle/ Anna Aaltonen

Viime aikoina Yrjö Sotamaa on myös kuunnellut kuntalaisten kertomuksia, joissa on tullut ilmi suhde seurakuntarakennukseen.

– Se on monelle ihmiselle tärkeä paikka: siellähän on ollut myös harrastustoimintaa ja klassisia konsertteja.

Sotamaa toivoisi, että kunta ja seurakunta perustaisivat työryhmän, jossa keskusteltaisiin kuntalaisten ideoista yhdessä eri tahojen kanssa ja mietittäisiin, miten niiden toteuttaminen olisi mahdollista.

Tulevaisuuden suhteen Sotamaa on optimistinen.

– Ratkaisuja alkaa yleensä löytyä, kun ihmiset istuutuvat avoimin mielin pöydän ympärille ja ryhtyvät keskustelemaan.

Ajan hampaan jäljet alkavat näkyä puurakenteissa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Seurakuntakeskus on odottanut kohtaloaan jo vuodesta 2020 saakka. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle