25 vuotta sitten Joutsassa perustettiin Uimaniemen vesiosuuskunta. Nyt osuuskunta on päättänyt yhdistyä liikkeenluovutuksella kunnan omistamaan vesihuoltoyhtiöön.
Alusta asti osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana toiminut Mikko Hentinen sanoo, että päätökseen taustalla on ikääntyvä hallitus ja yhteiskunnan kasvaneet vaatimukset.
– Ei tähän saada nuoria jatkamaan, eikä ole sitä asiantuntemustakaan. Se on monessa mielessä järkevä ratkaisu, että toiminta siirtyy osaavien ihmisten hoitoon, hän sanoo.
Uimaniemessä ei olla asian kanssa yksin: parhaillaan kymmenet Suomen vesihuoltolaitokset suunnittelevat yhdistymisiä suuremmiksi yksiköiksi.
Paikoin heikko tilannekuva
Taajama-alueilla vesihuollosta vastaavat yleensä kuntavetoiset yhtiöt. 2000-luvun alussa haja-asutusalueille perustettiin vesiosuuskuntia vastaamaan silloisen vesihuoltolain vaatimuksiin. Vesiosuuskunnista, joille kunta määritteli toiminta-alueen, tuli vesihuoltolaitoksia.
Tammikuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä vesihuoltolaitoksen määritelmä muuttui kokoperusteiseksi. Se tuo vesihuoltolain piiriin noin 200 vesiosuuskuntaa lisää, ja pudottaa kaikkien pienimmät vesiosuuskunnat pois.
Niin isoilla kuin pienilläkin vesihuoltolaitoksilla on velvollisuus ilmoittaa valtiolle toimintansa tunnusluvut vuosittain. Viime vuonna maan yli 1100 vesihuoltolaitoksesta lähes viidennes jätti lakisääteiset tiedot ilmoittamatta.
Etenkin pienillä laitoksilla vesihuollon tilaa on seurattu kehnosti.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesihuoltopäällikkö Jyrki Lammila kertoo, että vesihuollon seuranta on kansalaisten etu.
– Uutena valvontatehtävänä seuraamme vesihuollon taksoja, omaisuuden hallintaa ja varallisuutta. Näin pystymme katsomaan, ovatko taksat oikealla tasolla ja toiminta pitkäjänteistä, Lammila sanoo.
Tietojen ilmoittamatta jättämisestä seuraa vesihuoltolaitokselle muistutus.
– Jos tietoja ei senkään jälkeen ilmesty, muitakin toimenpiteitä joudutaan tekemään, sanoo Lammila.
Suunnitelmat parasta teettää ammattilaisella
Vesihuoltolaki muuttui tammikuun alussa. Muutos vie vesiosuuskuntia kohti ammattimaisempaa toimintaa.
Seuraavan kahden vuoden kuluessa niiden on muun muassa laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma pitkän tähtäimen investointitarpeista ja siitä, miten ne aiotaan rahoittaa. Myös verkostokartat on saatava digitaaliseen muotoon.
– Juuri nämä ovat niitä syitä, miksi vesiosuuskunnat eivät voi jatkaa itsenäisinä. Ei meistä senioreista siihen ole, sanoo Uimaniemen vesiosuuskunnan Hentinen.
Lakimuutos on osa kansallista vesihuoltouudistusta, jolla tavoitellaan vakaata, suunnitelmallista ja ammattimaista vesihuoltoa koko maahan.
– Vesiosuuskunnissa kannattaa miettiä, riittävätkö omat voimavarat. Tai kannattaisiko tehdä yhteistyötä naapuriosuuskuntien kanssa, palkata isännöitsijä tai liittyä kunnan laitokseen, vesihuoltopäällikkö Lammila sanoo.
Mikko Hentinen on tyytyväinen 25 vuotta luotsaamansa vesiosuuskunnan tilaan: velkaa ei ole ja tekniikka on hyvässä kunnossa. Liittyminen kunnan vesihuoltoyhtiöön on tarkoitus viedä loppuun vielä tänä vuonna.
– Kyllä se on suuri helpotus, hän sanoo.
Videolla Mikko Hentinen kertoo huokaisevansa helpotuksesta, kun vesiosuuskunta liittyy kunnan vesihuoltoyhtiöön: