Suomessa eletään jälleen pienimuotoista curling-buumia.

Kiinnostus lajia kohtaan on ollut alkuvuonna tavallista korkeampaa kaikilla curling-paikkakunnilla. Esimerkiksi Joensuussa lajin esittelytapahtumaa piti venyttää usealla tunnilla, jotta kaikki kiinnostuneet saatiin mahtumaan mukaan.

Joensuun curling -seuran puheenjohtaja Valtteri Kinnunen arvioi, että hallilla on ollut viime viikkoina kaksi kertaa normaalia vilkkaampaa.

– Puhelin ja sähköposti laulavat lähes päivittäin. Yksityiset lajiesittelyt ovat kysyttyjä, ja opiskelijoiden vuorolla on paljon ensikertalaisia mukana, Kinnunen luettelee esimerkkejä.

Syynä curlingin nosteelle ovat olympialaiset. Äskettäin päättyneissä Milanon–Cortinan kisoissa curlingia pelattiin joka päivä, ja Yle sekä HBO näyttivät otteluita eri kanavillaan.

Kun tasokkaita pelejä on nähtävillä, moni haluaa kokeilla peliä itsekin. Näin tekivät esimerkiksi opiskelijat Konsta Kulmala ja Jeremias Niemikorpi.

– Tosi hauskaa, mutta paljon vaikeampaa kuin telkkarissa, Kulmala arvioi.

– Haastava laji. Todennäköisesti tulen kokeilemaan uudestaan, Niemikorpi sanoo.

Joensuun curling osasi varautua lajin saamaan äkilliseen huomiopiikkiin.

– Tämä toistuu kerran neljässä vuodessa. Haastavaa on, miten saamme kiinnostuneet pysymään lajin parissa, koska kautemme päättyy jo huhtikuussa, Kinnunen pohtii.

Uusis-ilmiö ei kantanut

Toistaiseksi curling ei ole onnistunut hyödyntämään olympialaisten tuomia buumeja. Lajin harrastajamäärä ei ole merkittävästi kasvanut, vaikka olympiakisat ovat lähes poikkeuksetta tuoneet radoille uusia kokeilijoita.

Jyväskylän yliopiston tutkija ja dosentti Antti Laine ei ole tilastosta yllättynyt. Hän on seurannut kansainvälistä tutkimusta huippu-urheilun vaikutuksista lajien harrastajamääriin.

– On epäselvää, tuoko näkyvyys tai menestys uusia harrastajia millekään lajille. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ja curlingin tapauksessa on esimerkki, joka antaisi ymmärtää, että vaikutusta ei ole, Laine toteaa.

Laine viittaa vuoteen 2006, jolloin Suomen miehet voittivat Torinon olympialaisten curlingissa hopeaa. Finaalilähetys Kanada–Suomi oli vuoden katsotuimpia tv-lähetyksiä, ja kapteeni Markku Uusipaavalniemestä tuli aikansa superjulkkis.

Vaikka Suomessa nousi curlinghuuma, laji ei kasvanut merkittävästi.

– Uusipaavalniemi-ilmiö oli täysin poikkeuksellinen ja historiallinen. Olisi voinut ajatella, että se johtaisi johonkin pysyvämpään, mutta näin ei käynyt, Laine sanoo.

Olosuhteet kehittyneet selvästi

Suomen curlingliiton mukaan lajin kasvulle on nyt paremmat edellytykset kuin ennen.

Liiton talousvastaava, ex-huippupelaaja Katja Kiiskinen sanoo esimerkiksi olosuhteiden olevan nyt paremmat kuin koskaan. Joensuun lisäksi curlinghalli on Hyvinkäällä, Helsingissä, Eckerössä ja Turussa. Lisäksi pelaamaan pääsee kymmenissä jäähalleissa.

– Toivon, että saisimme tästä buumista muutamia kymmeniä sellaisia pelaajia, jotka tähtäävät huipulle, Kiiskinen sanoo.

Kiiskisen mukaan olennaista on, että curlingista kiinnostuneet pääsevät kokeilemaan lajia matalalla kynnyksellä. Olympiavuonna seurat ovat satsanneet tähän tavallista enemmän.

– Meillä Joensuussa on maaliskuussa turnaus, joka on suunnattu pitkälti aloittelijoille. Toivottavasti sen kipinä kantaa seuraavaan kauteen asti, Kinnunen kertoo.

Korjaus 24.2.2026 klo 13.57: Jutussa luki aiemmin, että Antti Laine olisi tutkinut huippu-urheilun vaikutusta harrastajamääriin. Korjattu tieto, että hän on seurannut aiheen tutkimusta.