Maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen kaavailluilla leikkauksilla voi olla vakavat seuraukset heidän työllistymisensä kannalta.

Näin arvioi Kouvolan kaupungin kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies.

Hallitus on esittänyt noin 47 miljoonan euron leikkausta kotoutumisen edistämiseen. Tarkoitus on keskittää kotoutumispalvelut kuntien muodostamille työllisyysalueille.

Kuntien järjestämä kotoutumiskoulutus olisi jatkossa ensisijaisesti työvoimakoulutusta. Maahanmuuttajan muuta, omaehtoista kotoutumiskoulutusta voitaisiin kuitenkin tukea myös jatkossa, jos henkilö on esimerkiksi alle 30-vuotias.

Esityksen perusteella lakisääteinen maahanmuuttajien suomen kielen opetus lakkautettaisiin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Näitä ovat esimerkiksi kansan- ja kansalaisopistot.

Hallituksen esitys voi vaikuttaa jopa kymmeniiin tuhansiin ihmisiiin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 maahanmuuttajille suunnattuihin vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistui 57 000 opiskelijaa koko Suomessa.

Spies: kielikoulutus kilpailisi kuntien resursseista

Kouvolan kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies pitää hallituksen esitystä oikeansuuntaisena siinä, että kotoutumista kytkettäisiin entistä vahvemmin työelämään.

Muutos antaisi hänen mielestään kunnille myös joustavuutta sen suhteen, miten kotoutumispalvelut voitaisiin järjestää.

Ongelma on hänen mukaansa siinä, miten kunnat rahoittaisivat kotoutumispalvelut jatkossa.

– Kunnalle tulisi lakiluonnoksen mukaan lisää tehtäviä, mutta samaan aikaan valtion rahoitusta leikataan. Kielikoulutukseen tarkoitetut rahat kilpailisivat kunnissa kaikkien muiden peruspalveluiden kanssa.

Kieliopetukseen tehdyt säästöt voivat näkyä esimerkiksi lisääntyvinä tulkkauskuluina ja ennen pitkää työvoimapulana.

– Kunnalle on taloudellisesti järkevämpää panostaa riittävään laadukkaaseen kieliopetukseen kuin siihen, että maksaisimme hintaa pitkään jatkuvasta työttömyydestä ja mahdollisista syrjäytymisriskeistä, Spies sanoo.

Kymenlaakson opisto menettäisi satoja tuhansia euroja

Maahanmuuttajien kieliopetusta ja kotoutumiskoulutusta järjestää muun muassa Kymenlaakson opisto Kouvolassa ja Haminassa.

– Koulutuksessa opiskelee noin 500–600 ihmistä kokopäiväisesti vuosittain, kertoo Kymenlaakson opiston rehtori Sanna Gango.

Yli puolet opiskelijoista on opiston kyselyiden perusteella korkeakoulutettuja. Noin kolmasosalla opiskelijoista taas on ammatillinen tutkinto.

– Meille tulee esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat tehneet yliopistotutkinnon englanniksi Suomessa ja sitten havahtuneet siihen, että he eivät työllisty, jos eivät osaa suomen kieltä. Minne he sitten pääsevät, kun rahoitus kokonaisuutena vähenee? Gango kysyy.

Aiemmin valtio on maksanut täysimääräisen korvauksen vapaan sivistystyön oppilaitoksille, jos ne ovat järjestäneet kotoutumiskoulutusta. Jatkossa oppilaitokset eivät enää saisi korvauksia, jos hallituksen esitys toteutuu.

Oppilaitosten valtionrahoituksessa se merkitsisi seitsemän miljoonan euron leikkauksia.

Gangon mukaan lakiuudistus veisi pelkästään Kymenlaakson opiston valtionrahoituksesta noin 600 000–700 000 euroa vuodessa.

– Saattaa olla niin, että meidän täytyisi luopua toisesta kampuksesta.

Lisäksi kotoutumiskoulutus työllistää Kymenlaakson opistossa 15–20 työntekijää, joiden työt olisivat Gangon mukaan vaakalaudalla.

Järjestöiltä kritiikkiä, kunnilta kehuja

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja sivistysalan yksityisiä työnantajia edustavasta Sivistasta arvioidaan, että kotoutumisen leikkaukset vaikuttaisivat tuhansien maahanmuuttajien kieliopintoihin ja uhkaavat satoja opetusalan työpaikkoja.

Esimerkiksi joidenkin kuntien lausunnoissa hallituksen esitystä on kuitenkin pidetty hyvänä ja rahoitusjärjestelmää selkiyttävänä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuutto- ja kotoutumisyksikön neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen.

Esitys ei Karjalaisen mukaan kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voisivat järjestää kotoutumiskoulutusta jatkossakin.

– Kunnat voisivat halutessaan ulkoistaa koulutuksen esimerkiksi kuntaomisteisille oppilaitoksille tai kilpailuttaa palvelut yksityisillä toimijoilla.