Elokuvateatterit ovat kuolemassa.

Niin tuntuvat ajattelevan yhä useammat elokuva-alalla työskentelevät, mutta myös katsojat ja kolumnistit Yhdysvalloissa.

Todellisuudessa kyse lienee enemmänkin syvästä kriisistä kuin kuolinkorinasta. Pessimismi on silti vallannut elokuva-alan, ja viime kuukausina synkistely on kulminoitunut käynnissä olevaan Warner Bros. Discoveryn (WBD) kauppaan.

Yli 100-vuotiaan Warnerin merkitys on elokuva-alalla valtava sekä symbolisesti että konkreettisesti. Yhtiön myynti suurimmalle suoratoistopalvelulle Netflixille oli jo melkein varmaa, ennen kuin kilpakosija Paramount alkoi kiihdyttää kampanjaansa.

Lopulta Netflix joutui antamaan periksi ja vaikka kaupan täytyy vielä ylittää monta kynnystä, WBD näyttää päätyvän Paramountin haltuun.

Netflixin osakkeenomistajat olivat helpottuneita kaupan perumisesta; yhtiön osakkeiden arvo nousi nopeasti päätöksen jälkeen.

Elokuva-alalla käännettä ei otettu yhtä huojentuneen vastaan. Aiemmin oli arvioitu, että WBD:n päätyminen Netflixin haltuun olisi voinut johtaa jopa 250 000 työpaikan menetykseen viiden vuoden aikana. Kaikki huolet eivät suinkaan hälvenneet.

Näkemyksen keskiössä oli elokuvien levitykseen liittyvä jakeluikkunastrategia, joka varmistaa, että filmi tuottaa tekijöilleen rahaa jakelun kaikissa vaiheissa. Netflixin pelättiin romuttavan koko ansaintamallin.

Suomalaisittain väite voi tuntua ylidramaattiselta, mutta jos uuden elokuvan voi olettaa näkevänsä kotona kuukausimaksulla jo puolentoista kuukauden päästä ensi-illasta, vaikutukset tuntuvat myös meillä, sanoo Suomen Elokuvasäätiön (SES) esitys- ja levitystoiminnan asiantuntija Ilmari Arnkil.

– Jos teatteri-ikkuna entisestään lyhenee, se vähentää väistämättä tuottoa, jonka elokuvateatteri voi saada elokuvasta.

Kotimainen pelastaa teatterit

Suomessa teatterielokuvalla on kuitenkin alan edustajien mukaan suorastaan valoisa tulevaisuus – kunhan vain kotimainen elokuva pysyy elinvoimaisena.

Haastattelimme alan suurimpien, eli Finnkinon ja Bio Rexin Cinemas -ketjun edustajia sekä pienten teattereiden pyörittäjiä.

Selvisi, että vaikka striimipalvelut, ihmisten ajankäytön muutos ja taloudellisesti vaikeat ajat haastavat myös suomalaisia elokuvateattereita, kotimaisen elokuvan suosio varjelee niitä kaikkein pahimmalta.

Finnkino kuuluu Euroopan suurimpaan elokuvateatteriketjuun, yhdysvaltalaisen AMC:n omistamaan Odeon Groupiin. Emoyhtiöllä menee juuri nyt varsin heikosti, mutta kaupallinen johtaja Hannele Wolf-Mannila muistuttaa, että elokuvateatterissa käyminen on suomalaisille yhä mieluisin tapa harrastaa kulttuuria.

– Kunhan vain hallitus tekee päätöksiä, joilla kotimaisen elokuvan tuet säilyvät ja elokuviin saadaan filmejä, joita suuri yleisö haluaa nähdä. Silloin kaikki teatterit hyötyvät.

Elokuvasäätiön tilastojen mukaan elokuvissa kävi viime vuonna vajaat 6,3 miljoonaa katsojaa. Kotimaista elokuvaa heistä katsoi 32 prosenttia.

Melkein kolmannes kaikista katsojista tuntuu varmasti kotimaisen elokuvan tekijöistä hyvältä, varsinkin viime syksyn kiehunnan jälkeen, mutta Bio Rex Cinemas -ketjun toimitusjohtaja Aku Jaakkolan mukaan luvut kertovat myös kansainvälisen elokuvan ongelmista.

– Jos verrataan 2010-luvun katsojamääriä kolmeen viime vuoteen, niin kotimaisen osalta ne ovat käytännössä samalla tasolla, mutta kansainvälisestä elokuvasta puuttuukin kolmannes. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että siellä on se kotimainen vahva elokuva.

Maakuntien pienille teattereille kotimaisen elokuvan merkitys on vielä suurempi kuin ketjuille.

– Kotimainen antaa ehdottomasti taloudellisen suojan suoratoistojättejä vastaan, toteaa Kokkolan Bio Rexin teatteripäällikkö Otto Löytynoja.

Suoremmin asian ilmaisee eteläpohjalaisen Kino Jalasjärven puuhamies ja elokuvatuottaja (Lapua 1976, Häyhä) Mikko Jokipii.

– Jos tässä keväässä ei olisi Kaunis rietas onnellinen ja muutama muu kotimainen leffa, meillä eivät olisi enää ovet auki.

Kotimainen elokuva on pienille teattereille elinehto. Onneksi sillä on monta tukijalkaa, sanoo Kino Jalasjärven puuhamies Mikko Jokipii.

Ilmiöiden mahti

SES:n Ilmari Arnkil muistuttaa, että vaikka kotimaisten elokuvien katsojamäärät ovat Suomessa suuria, ylivoimaisesti suurin osa lipputuloista tulee meilläkin yhä ulkomaisesta elokuvasta.

Varsinkin pohjoisamerikkalainen filmituotanto on ollut kriisissä koko vuosikymmenen, ensin pandemian ja sen jälkeen lakkojen takia.

– Iso kysymys onkin, onko suuria Hollywood-tuotantoja jatkossakin vähemmän kuin ennen, Arnkil sanoo.

Hollywoodin seuraava lakkokierros voi olla edessä pian, mutta vuosi 2026 näyttää silti USA:ssa lupaavalta. Luvassa on runsaasti isoja ensi-iltaelokuvia, joiden odotetaan tekevän isoa tulosta.

Niitä odotetaan myös kotimaisissa teattereissa.

– Koko vuoden tulokseen vaikuttaa eniten elokuvien määrä. Hollywood-elokuvien osalta aletaan tänä vuonna olla jo ennen koronaa olleissa luvuissa, Finnkinon Hannele Wolf-Mannila vahvistaa.

Bio Rex Cinemas -ketjun Aku Jaakkola sanoo, että ilmiöiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi, ja se voi hyödyttää koko alaa.

Trendeistä on kuitenkin tulossa kestoltaan yhä lyhyempiä ja vaikeammin ennustettavia, niin kuin kesän 2022 Minions-ilmiö.

– Miten kukaan olisi pystynyt ennakoimaan, että nuoret miehet päättävät mennä puvuissa ja kravateissa katsomaan sitä TikTok-trendin takia? Uskon, että elokuvilla on edelleen katsojansa, mutta sen ennakointi, millä leffoilla, saattaa olla vaikeampaa kuin ennen, Jaakkola sanoo.

Mikko Jokipii kertoo, että elokuvantekijöille valkokangas on yhä ykköstähtäin.

Valkokangas hehkuu tulevaisuudessakin

Elokuvasäätiön Ilmari Arnkil pitää merkittävimpänä uhkana teattereille sitä, että suoratoistopalveluiden runsaudensarven äärelle syntyneet nuoret eivät opi menemään elokuviin.

– Kun näyttämöltä poistuvat vanhemmat sukupolvet, jotka kasvoivat maailmaan, jossa elokuvateatterit ovat oikea paikka katsoa elokuva, korvautuvat sukupolvilla, joilla on aivan uskomaton tarjonta kotisohvallaan, voi olla, että se vie elokuvaa kohti marginaalisempaa taidemuotoa.

Teattereissa kuitenkin toiveikkuutta riittää.

– Nykyinen Finnkino täyttää 40 tänä vuonna. Tulossa on hyviä elokuvia ja uudistuksia palveluihin. Meillä on vahva usko, että elokuvateatteriala elää ja voi hyvin tulevaisuudessakin, Hannele Wolf-Mannila sanoo.

– Palveluita ja toimintaa pitää kehittää, mutta kyllä ala pysyy vahvana, Kokkolan Bio Rexin Otto Löytynoja toteaa.

Bio Rex Cinemas -ketjun Aku Jaakkola kiteyttää tulevaisuuden ottamalla esimerkin historiasta:

– Meidän toimialallamme on yli sadan vuoden aikana ollut aina aaltoliikettä, nousuja ja laskuja, mutta toistaiseksi teatteri on ainoa formaatti, joka on kestänyt aikaa.