Maahanmuuton ja kotoutumisen parissa työskentelevät asiantuntijat ovat huolissaan siitä, kuinka suunnitelmat kansalaisuuskokeen käyttöönotosta pitäisi laatia ja toteuttaa.

Kokeen käyttöönotto on hallituksen kolmiosaisen strategian viimeinen osa, jonka tavoitteena on kiristää Suomen passin saamista. Aiemmat muutokset keskittyivät ensisijaisesti asumisaikavaatimukseen ja toimeentulovaatimukseen.

Sisäministeriö lähetti ehdotuksen lausuntokierrokselle joulukuussa, ja palautteen antamisen määräaika päättyi perjantaina 6. helmikuuta. Testin käyttöönotto sai varovaisen myönteisen vastaanoton joiltakin kuulemisvaiheen osallistujilta, mutta monet ilmaisivat huolensa asiasta.

Hallitus aikoo tuoda lakiehdotuksen eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan ensi vuoden alkuun mennessä. Moni kansalaisuuskokeeseen liittyvä asia on kuitenkin epäselvä.

Miten kokeeseen pitäisi valmistautua?

Sisäministeriö on aiemmin kertonut, että koe sisältää monivalintatehtäviä ja oikein vai väärin -kysymyksiä.

Hakijat suorittavat kokeen tietokoneella suomeksi tai ruotsiksi ja sen tehtävänä on mitata tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista.

Ministeriön ilmoitus siitä, että testikysymykset ”koekysymykset tulevat perustumaan ennalta määriteltyyn ja kaikille yleisesti saatavilla olevaan yhteiskuntaorientaation oppimateriaaliin”, on kuitenkin Suomen Paluumuuttajayhdistyksen tiedottajan Nancy Riikola Burtonin mukaan turhauttavan epämääräinen.

– Suomi vaatii kansalaisuuden hakijoita läpäisemään tärkeän kokeen, mutta hallitus ei ole sitoutunut tarjoamaan virallista, standardoitua kansalaisuuskäsikirjaa, Riikola Burton toteaa Ylen englanninkielisen toimituksen Yle Newsin haastattelussa.

Paluumuuttajayhdistys analysoi muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaisuuskokeita ja sen mukaan Suomen suunnitelmat jäävät jälkeen muista maista. Esimerkiksi Ranska, Alankomaat ja Tanska tarjoavat kattavia käsikirjoja ja opinto-oppaita, joissa kerrotaan muun muassa historiasta, yhteiskunnasta, hallinnosta ja kansalaisvelvollisuuksista.

– Pakottamalla kansalaisuuden hakijat luottamaan siihen, mitä hallitus kutsuu ”laajalti saatavilla oleviksi materiaaleiksi”' virallisen käsikirjan tai hyväksyttyjen materiaalien sijaan, kokeesta tulee arpapeliä, eikä se mittaa todellista tietämystä ja kotoutumista, Riikola Burton huomauttaa.

Riikola Burtonin mukaan jatkuvat muutokset Suomen kansalaisuuslakiin ovat ”maalitolppien siirtämistä kesken pelin”. Moni maahanmuuttaja on hämmentynyt ja pettynyt.

– Lakien muuttuminen ja maahanmuuttovastaisen retoriikan yleistyminen saa meidät pohtimaan, olemmeko tervetulleita tänne, hän sanoo.

Kuinka paljon kansalaisuus maksaa?

Myös Familia Ry -kansalaisjärjestön vaikuttamistyön koordinaattori Panu Puhakka mainitsee epäystävällisen ilmapiirin, jonka kansalaisuuskoe ja muut nykyisen hallituksen toimenpiteet ovat luoneet.

Hänen näkemyksensä mukaan Suomen viranomaisten on ”pidettävä hengähdystauko” maahanmuuttajien elämän vaikeuttamisesta.

Kansalaisuuskokeen käyttöönoton myötä Suomi joutuu hänen mukaansa absurdiin tilanteeseen, jossa mitataan maahanmuuttajan kotoutumisen tasoa samalla kun leikataan resursseja ja rahoitusta, jotka mahdollistavat onnistuneen kotoutumisen.

Lisäksi Puhakka huomauttaa, että kansalaisuuskokeen kustannukset tuovat lisäkuluja hakemusmaksujen, kielitodistusten ja mahdollisten kääntämis- tai hallintokulujen päälle.

Vaikka ministeriö ei ole vielä kertonut kokeen suorittamisen kustannuksia, hallituksen ehdotuksessa sanotaan, että sen kustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän summan pitäisi tulla kokeen suorittavien ihmisten maksettavaksi.

Familian laskelmien mukaan tämä tarkoittaa, että kustannukset henkilöä kohden liikkuvat 235–470 euron välillä, koska 5 000–10 000 ihmisen odotetaan suorittavan kansalaisuuskokeen vuosittain.

Tämä voi Puhakan mukaan johtaa siihen, että erityisesti pienituloisille koe olisi taloudellisesti kova pala.

– Siihen vaiheeseen [kansalaisuuskokeeseen] mennessä ihmiset ovat jo maksaneet satoja ellei tuhansia euroja Suomen valtiolle oikeudestaan olla täällä, hän sanoi.

– Se on melko iso kulu maahanmuuttajille.

Onko koe syrjivä?

Bahar Mozaffari, kestävän kotoutumisen asiantuntija, joka valittiin vuoden pakolaiseksi 2017, kertoi Yle Newsille, että kansalaisuuskokeen käyttöönotto lähettää viestin siitä, kuka katsotaan yhteiskunnan oikeutetuksi jäseneksi ja millä ehdoilla.

Hän varoittaa, että testistä voi tulla välillisesti syrjivä.

– On riski, että se päätyy mittaamaan koulutustaustaa, kokeensuoritustaitoja, digitaalista lukutaitoa tai kielitaitoa todellisen kansalaisymmärryksen sijaan, hän huomauttaa.

Tämä on todellinen riski niille ryhmille, jotka jo nyt kohtaavat merkittäviä haasteita kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan, esimerkiksi heille, joilla on matala koulutustaso, vammaisille, oppimisvaikeuksista kärsiville ihmisille tai vanhemmille hakijoille.

– Nämä ryhmät saattavat kohdata rakenteellisia esteitä valmistautuessaan ja suorittaessaan standardisoitua koetta, vaikka he olisivatkin hyvin kotoutuneita, hän huomauttaa.

Mozaffari pitää olennaisena, että testin kysymykset keskittyisivät ihmisten perusoikeuksiin ja -velvollisuuksiin, sekä muihin kansalaisasioihin, kuten siihen, miten Suomen julkiset instituutiot toimivat käytännössä.

– En kannata kysymyksiä, jotka testaavat henkilökohtaisia arvoja, uskomuksia tai kulttuurista mukautumista, enkä liian yksityiskohtaisia historiallisia tai faktakysymyksiä, joilla on vain vähän merkitystä jokapäiväisessä elämässä, hän lisää.

Lakiehdotusta viimeistellään edelleen

Yle Newsille lähettämässään sähköpostissa sisäministeriön erityisasiantuntija Hanna Pihkanen totesi, että lakiehdotusta laaditaan edelleen ja kaikkia asioita, kuten kansalaisuuskokeen kustannuksia, ei ole vielä viimeistelty.

– Tällä hetkellä maksun suuruudesta ei ole erityistä arviota. Luonnos sisältää tietoa joidenkin muiden maiden kansalaisuuskokeista ja maksuista. Näissä maissa kansalaisuuskokeen maksu on noin 100 euroa.

Pihkanen lisää, että ehdotusta muutetaan ja täydennetään lausuntokierroksen aikana saadun palautteen perusteella, mutta ei kertonut yksityiskohtia.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi viime vuonna, että Maahanmuuttovirasto (Migri) todennäköisesti kehittää testin yhteistyössä ”jonkun yliopiston” kanssa ja on myös vastuussa kokeen järjestämisestä.

Migrin vahvisti Yle Newsille, että virasto on valmis siirtymään yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, kun lainsäädäntö on hyväksytty eduskunnassa.

– Aiomme julkaista kattavat tiedot, mukaan lukien valmistautumismateriaalit ja ohjeet hakijoille, hyvissä ajoin ennen ensimmäistä mahdollisuutta suorittaa testi, Migrin palvelunomistaja Marja Alkio sanoo.

Korjaus 20.2.2026 klo 13.41: Jutussa luki aiemmin, että Marja Alkion titteli oli palvelupäällikkö.