Kevättulva oli tänä vuonna suuressa osassa maata poikkeuksellisen pieni ja paikoin jopa historiallisen aikainen. Tulva tuo helposti mieleen luonnonkatastrofin, joka pahimmillaan aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Luonnolle tulviminen on kuitenkin tarpeellista.

Listasimme viisi asiaa, jotka on hyvä tietää kevättulvista. Ensimmäinen yllätti tutkijankin.

1. Joet eivät täyty pelkästä sulavasta lumesta

Uudet tutkimukset ovat paljastaneet, että kevättulvan vesi ei ole pelkkää sulanutta lunta kuten perinteisesti on ajateltu. Sulanut lumi pukkaa tutkijoiden mukaan vettä pohjavesistä ja maaperästä, mikä aiheuttaa kevättulvat.

Oulun yliopiston tutkimusryhmä tutkii vedenkiertoa eri ekosysteemeissä. Ryhmän tutkimusprofessori Pertti Ala-aho oli itsekin yllättynyt löydöksistä.

– Tämähän onkin mielenkiintoista! Lumesta suurin osa ei keväällä päädy jokeen, vaan se varastoituu maaperään ja pohjavesiin, Ala-aho selittää.

2. Sulavasta lumesta on puille hyötyä tulevana kesänä

Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa on huomattu, että kesällä puiden käyttämästä vedestä jopa 80–90 prosenttia voi olla peräisin talvisateista.

Suomesta tutkimustuloksia saadaan lähiaikoina. Oulun yliopiston tutkimusryhmässä tutkitaan parhaillaan veden liikkeitä yksittäisissä puissa.

Eniten puut käyttävät vettä kuumina kesäpäivinä, kun haihtuminen on voimakasta. Apulaisprofessori Pertti Ala-aho arvioi, että hennon näköisessä männyssä veden tarve on kymmeniä litroja, kun taas lehtipuulla vedentarve voi olla satoja litroja.

Tutkijan mukaan kuivuusriski kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, kun maan etelä- ja keskiosassa lumimäärät vähenevät ja kesäisin lämpötila nousee.

Metsä-Suomen jaksossa Ala-aho kertoo lisää vedenkiertoon liittyvästä tutkimuksesta.

3. Tulvat siirtyvät keväältä muihin vuodenaikoihin

Tällä hetkellä tulvahuippu on jo ohitettu maan etelä- ja länsiosassa, mutta Lapissa kevättulva on vasta huhti-toukokuussa.

Lumiajan lyhentyessä kevättulvat ovat maan etelä- ja keskiosassa heikkenemässä, mutta sademäärän kasvu lisää tulvariskiä kaikkina muina vuodenaikoina.

Tänäkin vuonna on uutisoitu hyydepatotulvista, jotka lisääntyvät, kun jääkansi virtavesissä heikkenee. Hyydettä syntyy, kun virtaavaan veteen syntyy kovalla pakkasella jäisiä patoja. Erityisesti hyydepatoja syntyy kovien pakkasjaksojen yhteydessä, kuten tämän vuoden alussa.

Tulviminen onkin lisääntymässä syksyisin ja talvisin, mutta luonto ei hyödy siitä samalla lailla kuin kevättulvista, joiden vesi on kasvuston käytössä tulevana kesänä.

4. Tulvivat alueet ovat tärkeitä elinympäristöjä erityisesti linnuille

Keväällä tulvivat pellot ja muut kosteikot ovat tärkeitä levähdyspaikkoja muuttolinnuille. Kouvolassa tulvinut pelto päätyi kansainvälisesti tärkeiden lintujen elinympäristöjen listalle.

Kevättulvien vähentyessä on vaarana, että tulvimisesta riippuvaiset elinympäristöt häviävät. Tällaisia ovat esimerkiksi tulvametsät ja metsäluhdat.

Nämä ovat lehtipuuvaltaisia metsiköitä, joissa kasvaa erityisesti pajua ja leppää. Tällaiset elinympäristöt eivät tarvitse tulvaa vuosittain, vaan niille riittää, että vesi nousee noin kerran vuosikymmenessä. Tulva tuo alueelle ravinteita ja häiritsee havupuiden kasvua.

– Nyt selvitetään, voisiko tällaisia alueita tulvittaa hallitusti, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä.

5. Tulvat ehkäisevät rehevöitymistä järvillä

Tulvien yhteydessä harvemmin nostetaan esiin niiden merkitys vesistöjen kunnolle. Seuraus on kuitenkin varsin looginen: kun vesi nousee järven normaalin pinnan yläpuolelle, järvessä rehevöitymistä aiheuttavaa orgaanista ainetta jää rannoille.

Suomessa monien järvien ja muiden vesistöjen vedenkorkeutta säännöstellään ja pyritään näin jäljittelemään luonnollista kiertoa, Myllyniemi kuvaa tilannetta.

Tulvat ovat oleellinen osa suomalaisen luonnon vuoden kiertoa, ja niillä on iso merkitys vesistöjen kunnolle.

– Jos mökkijärvellä ei ole tulvaa, se ruovikoituu, kiteyttää tutkija Harri Myllyniemi.