Soturit ovat palanneet.

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth on kertonut aikovansa palauttaa soturihengen maansa armeijaan.

Samasta syystä Hegseth käyttää nimeä sotaministeri.

Soturihenki tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Hegseth ei halua nähdä huonokuntoisia, ylipainoisia tai parrakkaita sotilaita.

Taistelijat vapautetaan ”typerien voimankäyttösääntöjen” noudattamisesta, sillä tärkeintä on saada aikaan mahdollisimman paljon tuhoa.

Ajatus soturiudesta on vahvasti esillä myös niin sanotussa manosfäärissä eli netin yhteisöissä, joissa korostetaan maskuliinisuutta ja vastustetaan feminismiä.

Sen tunnetuimpia nimiä on vaikuttaja ja entinen potkunyrkkeilijä Andrew Tate, joka kutsuu elämää sodaksi (siirryt Spotifyhin). Tatella on rikossyytteitä muun muassa raiskauksista ja ihmiskaupasta.

Manosfääristä väitöskirjaa tekevä Matias Nurminen sekä antiikin maskuliinisuutta tutkinut historian dosentti Jaakkojuhani Peltonen kertovat, mistä soturipuheessa on kyse.

Hallitseva miehisyys polkee toisia alleen

Uudessa soturikeskustelussa kierrätetään antiikista tuttuja ajatuksia, sanoo historioitsija Jaakkojuhani Peltonen.

Hän on tutkinut muun muassa antiikin sotapäällikkö Aleksanteri Suurta.

Antiikin Kreikassa ja Roomassa syntyi yhä tunnistettava ihannesoturin kuva. Keskeinen teos oli Homeroksen Ilias-runoelma, joka kertoo Troijan sodasta.

– Siinä ihaillaan miehiä, jotka ovat kykeneviä taistelemaan ja kantamaan sodan rasitukset. Soturin oli kyettävä kohtaamaan sodan kauhut, sanoo Peltonen.

Sotureita juhlittiin ja ylistettiin, ja heidät ikuistettiin jälkipolville sanoin ja kuvin.

Sankareille pystytetyt patsaat muistuttivat, että fyysinen kauneus ja henkiset ansiot kulkevat käsi kädessä.

Tutkija Jaakkojuhani Peltosen mukaan antiikissa oli yksi hallitseva maskuliinisuuden muoto, jonka haastamista ei hyväksytty.

Väitöskirjatutkija Matias Nurminen sanoo, että tällä hetkellä käydään jälleen voimakasta kamppailua siitä, millainen miehen pitäisi olla.

– Jos ajatellaan manosfäärin termein, Pete Hegseth haluaa omiin joukkoihinsa alfamiehiä. Ja osa miehistä on jollain tavalla heikkoja, hänen ajatuksissaan ehkä niin sanottuja betamiehiä.

Yhdysvaltojen nykyisellä hallinnolla on Nurmisen mukaan halu palata maailmaan, jossa miehillä oli selkeästi enemmän valtaa.

– Minusta tuntuu, että olimme yhteiskunnallisesti pääsemässä jo ohi tällaisista rajajaoista, mutta nyt niitä tuodaan vahvasti takaisin.

Miesten epävarmuus on tuottoisa bisnes

Tämän päivän soturiajattelun taustalla on kollektiivisen sotilasmentaliteetin sijaan uusliberaali eetos, sanoo tutkija Matias Nurminen. Jokainen on oman onnensa seppä.

– Täytyy pitää itse itsestään ja menestyksestään huolta. Kukaan ei tule auttamaan.

Nurminen sanoo, että monissa netin manosfääriryhmissä – esimerkiksi pokauskulttuurin tai feminismin salaliittoteorioiden ympärille rakentuneissa – keskitytään vahvasti omaan henkiseen ja fyysiseen kehitykseen.

Jäsenet jakavat kaikkea salivinkeistä antiikin stoalaisten filosofiaan.

Paljon huomiota pistetään ulkonäön parantamiseen. Pojat ja nuoret miehet tavoittelevat tällä hetkellä esimerkiksi vahvempaa leukaa ja paksumpia ranteita, sanoo Nurminen.

Epävarmuuden rakentaminen ja ylläpitäminen on tuottoisaa monille miesvaikuttajille: sillä voi myydä esimerkiksi kursseja ja kirjoja tai saada katseluita videoille.

Nurmisen mukaan tätä logiikkaa voi olla vaikea havaita.

– Samat ihmiset, jotka tarjoavat ratkaisuja, myös luovat tietoisesti näitä ongelmia.

Soturien maailmassa on vain voittajia ja häviäjiä

Samalla kun tietynlaista mieskuvaa pidettiin antiikin aikana jalustalla, siitä poikkeavia parjattiin.

Sen tunsivat nahoissaan esimerkiksi pelokkaat miehet, joita saatettiin kutsua naisiksi, kertoo historioitsija Jaakkojuhani Peltonen.

Naismaisuus uhkasi myös yläluokkaisia miehiä, jotka olivat vaarassa tottua liiallisiin mukavuuksiin. Nolaamisella oli selkeä tarkoitus.

– Miehiä piiskattiin sotakuntoisuuteen sillä, että heidät uhattiin sulkea pois, Peltonen sanoo.

Ulkopuolelle jäämisestä mainitsee myös Matias Nurminen puhuessaan nuorten miesten incel-kulttuurista, jonka nimi kertoo tahdonvastaisesta selibaatista.

Hänen mukaansa enemmistö incel-yhteisön miehistä uskoo voivansa nostaa statustaan, mutta osa on luovuttanut epärealististen odotusten edessä.

Ilman komeaa ulkonäköä ja suuria tuloja he uskovat olevansa tuomittuja elämään yksin.

Pettymys omaan tilanteeseen voi aiheuttaa vihaa, katkeruutta ja itsetuhoisuutta.

– Joko olet miljonääri, jolla on kauniita naisia ja nopea auto, tai sitten et ole mitään, sanoo Nurminen.

Palataan vielä hetkeksi antiikin aikaan.

Nykyisessä alfauroskamppailussa saattaa nimittäin unohtua se, mistä kreikkalaiset tragedianäytelmät varoittivat aikalaisia: menestys voi turmella hyvänkin miehen.

Historioitsija Jaakkojuhani Peltonen tuntee tarinan.

Kun ihmisen valtaa hybris, eli hän nostaa itsensä yli kuolevaisille tarkoitettujen rajojen, on tuhon ja nöyryytyksen siemenet kylvetty.

– Sieltä tulee jumalten kosto, nemesis. Ihminen palautetaan asemaansa eli osoitetaan, mikä on hänen paikkansa.