Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeenlinnan kaupunki etsivät parhaillaan käynnissä olevissa neuvotteluissa muun muassa rahoitusmallia keskustakampukselle.

HAMK haluasi siirtää kampuksensa Visamäestä keskustaan. Tällä erää uuden kampuksen hintalappu on 60 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on 30 miljoonaa euroa.

Helmikuun alun valtuustossa nousi huoli siitä, että pääseekö valtuusto tekemään lopulliseen päätöksen mahdollisen keskustakampuksen rakentamisesta.

Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen vakuutti sen olevan tärkeää, että valtuusto pääsee päättämään suurista asioista, kuten keskustakampuksesta. Yhtenä vaihtoehtona on saada aikaan toteutussopimusmalli, jonka avulla voidaan määritellä hetki, jossa koko hankkeen kohtalo voidaan ratkaista kerralla.

Parviaisen mukaan kaupunginhallitus voisi päättää suuresta osasta sopimuksen sisältöä, mutta ”määrärahoihin liittyvät kysymykset ovat vääjäämättä valtuuston päätettäviä”.

Elinvoimaa tulevaisuuteen

Päätöstä keskustakampuksesta ei ole tehty, mutta sen aika lähestyy.

Valtuutettu Kristiina Ruuskanen (kesk.) sanoo, että hän on kokenut keskustelut tähän mennessä asiallisiksi.

– Pidän itse tärkeänä päätöksenteossa, että silloinkin kun asia ei itseä miellytä, pidetään kiinni yhteisesti sovituista toimintatavoista ja säännöistä.

Ruuskanen sanoo tämän hetken tiedon perusteella suhtautuvansa myönteisesti keskustakampukseen, joskin tietyin varauksin. Lopullinen kanta riippuu siitä, millainen sopimusehdotus on tarjolla.

Valtuutettu ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Kirsi Lehto on keskustakampuksen kannalla. Lehto huomauttaa, että kyseessä on merkittävä investointi. Hän itse näkee, että kyse on nimenomaan investoinnista kaupungin elinvoimaan ja houkuttelevuuteen. Lehto toivoo, että myös muut valtuutetut ajattelisivat samoin.

– Itse uskon, että tämä voisi houkutella myös rakentajia liikkeelle.

Lehto näkee, että ammattikorkeakoulun noin 500 työntekijää ja parhaimmillaan pari tuhatta opiskelijaa houkuttelisivat myös yrityksiä ja palveluja.

Rahoitus huolen aiheena

Valtuutettu Pasi Honkanen (ps.) ei lähtisi siirtämään kampusta Visamäestä Hämeenlinnan keskustaan. Hänen mielestään hyvää ja toimivaa ei pidä rikkoa tai muuttaa.

Honkanen on huolissaan hankkeen rahoituksesta. Hänen mukaansa tämän hetken kustannusarvio noin 60 miljoonasta eurosta tuskin edes riittäisi.

– Toivon pelkästään hyvää HAMKille. HAMK on tärkeä Hämeenlinnalle ja kaikille lähialueille. Siitä ei ole kysymys missään tapauksessa, vakuuttaa Honkanen.

Valtuutettu pelkää, että keskustakampus jättäisi varjoonsa myös muita tärkeitä investointeja.

Timo Viitanen on valtuuston suurimman puolueen, SDP:n, valtuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja. Viitanen, kuten edellä olevat haastateltavatkin uskovat, että keskustakampus on yksi isoimmista valtuustokauden päätöksistä.

Viitasen mukaan on mietittävä taloutta, sillä kyse on kaupungille isosta rahasta. Viitanen itse suhtautuu asiaan tällä hetkellä kriittisesti. Valtuutettu arvelee, että keskustakampuksesta tulee vielä kova vääntö.

– Julkisuudessa moni on sanonut, että on hanketta vastaan. Meillä demareissakin on molempiin suuntiin kallistuvaa mielipidettä. Varmasti vielä aika monta tuntia istutaan keskustelemaan asiasta keskenään ja valtuustoryhmien kanssa.

Monipuolista keskustelua tarvitaan

HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä ymmärtää, että keskustakampuksesta käydään keskustelua. Sitä pitääkin käydä, koska kyse on isosta hankkeesta. Vararehtorin mukaan kaikki keskustelu ja usealta kantilta on tärkeää. Hän kuitenkin toivoo, että hanke nähtäisiin yhteisenä elinvoiman kasvattajana.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta kilpailu opiskelijoista kiristyy. Enää pelkkä opetus tai ala ei vaikuta siihen, mihin tullaan opiskelemaan.

– Kyllähän se houkuttelevuus on yksi keskeinen tekijä, jotta korkeakoulu ylipäänsä säilyy alueella.

Ahokallio-Leppälä nostaa esiin myös oppilaitoksen saavutettavuuden. Se ei vaikuta pelkästään opiskelijoihin, vaan myös henkilökuntaan.

Kriittisissä kommenteissa on nostettu esiin muun muassa se, että etäopiskelu lisääntyy.

– Olemme tässä ehkä kulkemassa vastavirtaan. Varsinkin toiselta asteelta tulevat opiskelijat tarvitsevat omaan kehitykseensä muita kollegoita, kavereita, muita opiskelijoita. Olemme palaamassa aika lailla takaisin kampuksille.