Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomenlahdella on tällä hetkellä erityisen suuri öljyonnettomuuden riski jäätilanteen ja Venäjän varjolaivaston vuoksi. Suomenlahdella on jäätä enemmän kuin yli vuosikymmeneen.

Jäälolosuhteet vaikeuttaisivat myös jälkien siivoamista onnettomuustilanteessa.

Venäjä alkoi luoda varjolaivastoa vuonna 2022 vastauksena lännen asettamiin pakotteisiin. Tämä on sen jälkeen ensimmäinen talvi, jolloin Suomenlahdella on näin laaja jääpeite.

Mitä öljyonnettomuus tarkoittaisi Suomenlahdella? Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Anni Jokiniemi laati Ylen pyynnöstä mallinnuksen, joka näyttää, miten öljy leviäisi Suomenlahdella esimerkkitilanteessa.

Öljy leviäisi laajalle alueelle

Ylen mallinnuksessa onnettomuuspaikka on kansainvälisellä merialueella lähellä Viron aluevesiä. Mallinnus on laadittu tammikuun lopun sääolosuhteiden pohjalta. Tuolloin Suomenlahti oli osittain jäässä ja tuuli oli vähäistä.

Mallinnuksessa mereen pääsee 100 kuutiota eli 100 000 litraa kevyttä polttoöljyä tai dieseliä.

– Kyse olisi suhteellisen isosta päästöstä. Sitä voi verrata vaikka Kemin tuoreeseen satamaonnettomuuteen, joka oli noin kymmenen kuution kokoinen. Se on suurimmasta päästä viime vuosilta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava tutkija Harri Kankaanpää.

Mallinnuksessa öljy leviää kymmenen päivän aikana Helsingin itäpuolelta aina Hangon edustan merialueelle. Ilmatieteen laitoksen mallinnuksissa otetaan huomioon myös jääpeite. Se kuitenkin vaikeuttaa ennustuksen tekemistä.

– Yritämme ottaa jäätilanteen mahdollisimman hyvin huomioon. Kyse on kuitenkin mallinnuksesta. Säämallitkin ennustavat poutaa ja sadetta, eivätkä ne aina osu oikeaan. Taustalla oleva fysiikka on monimutkaista, sanoo Anni Jokiniemi.

Oikeassa onnettomuustilanteessa täsmällisen tiedon saaminen voisi ollakin vaikeaa.

– Jään alle ei pysty näkemään ainakaan käyttäen tavanomaista Rajavartiolaitoksen lentovalvontaa, joten öljyn liikkeitä koskevaa tiedustelutietoa olisi vaikeampi saada, sanoo Syken Harri Kankaanpää.

Onnettomuustilanteessa tietoa keräisivät ja analysoisivat useat viranomaiset, minkä lisäksi Suomi tekisi yhteistyötä muiden Itämeren valtioiden kanssa.

Öljyn kerääminen jäiden seasta on myös vaikeampaa kuin avomereltä.

– Kun pinnassa on jäätä, se on usein jääsohjoa tai jäälauttoja. Harjakeräimet, joilla öljyä pinnasta kerätään, eivät toimi niin hyvin tai ehkä lainkaan riippuen jään laadusta ja olosuhteista, sanoi Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin Ylen haastattelussa helmikuun alkupuolella.

Ilmatieteen laitos tekee ajelehtimisennusteita siihen suunnitellulla ohjelmistollaan.

Malli laskee meriveden virtauksen eri vesikerroksissa Itämerellä ja annetun öljymäärän liikkumisen niiden mukana. Ennusteeseen vaikuttavat esimerkiksi tuulen suunta ja voimakkuus, veden suolapitoisuus sekä mereen päätyvän öljyn laatu.

Itämeri on erityisen haavoittuva

Ympäristöjärjestö Greenpeace julkaisi viime viikolla oman mallinnuksensa, jossa yli sata tuhatta tonnia öljyä kuljettava Venäjän varjoalus aiheuttaisi laajan öljyvuodon. Greenpeacen mukaan tämä johtaisia ”katastrofaaliseen saastumiseen Itämerellä”.

Myös pienempi onnettomuus aiheuttaisi vakavia ympäristötuhoja.

– Itämeren ekosysteemi on moniin muihin meriin verrattuna erittäin haavoittuva. Meri on matala ja lajikirjo pieni, sanoo Harri Kankaanpää.

Mitä ympäristövaikutuksia Ylen mallinnoksen suuruisella sadan kuution öljyonnettomuudella sitten olisi? Tarkkaa arviota on vaikea sanoa, koska sen lopputulokseen vaikuttaa moni yksityiskohta. Miten laajalle öljy leviäisi? Pääseekö öljyä erityisen herkille alueille, kuten rannikoiden laguuneille ja kosteikkoihin?

– Öljy vaikuttaisia kaloihin, sekä selkärangattomiin kasvi- ja eläinplanktoneihin. Vaikutukset alkaisivat välittömästi öljyn päädyttyä mereen, Kankaanpää sanoo.

Haittavaikutuksien kesto riippuisi monesta tekijästä, kuten öljyn määrästä alueella.

– Yleinen stressitaso eläimillä lisääntyy ja ne pyrkivät pakenemaan paikalta, jos vain kykenevät. Monet eläimet kuten simpukat ovat kuitenkin paikallaan pysyviä tai niin hitaasti liikkuvia, että ne eivät pysty reagoimaan öljyn aiheuttamaan häiriöön tarpeeksi nopeasti, vaan altistuvat öljylle, Kankaanpää sanoo.

Ylen tutkiva toimitus on kerännyt suuren tietokannan, jossa on tietoja yli 1 400 venäläistä öljyä kuljettaneesta aluksesta. Näistä yli 600 on lännen pakotteiden kohteena. Suomenlahdella liikkuu joka päivä jopa useita varjolaivoja.

Kuka maksaisi öljytuhon?

Ylen MOT-ohjelma kertoi viime maanantaina, että Suomenlahdella liikkuu toistuvasti varjolaivoja, joilla ei ole vakuutusta. Varjolaivastoon kuuluu myös suuria määrä niin sanottuja valelippualuksia.

Kansainvälisellä merialueella laivojen toiminta on lippuvaltion vastuulla. Väärennettyjen tietojen takia Itämerellä liikkuu kuitenkin paljon varjolaivoja, joiden toimintaa ei valvo mikään lippuvaltio.

Lisäksi varjolaivojen omistukset ovat usein piilotettu veroparatiisiyhtiöiden taakse.

Onnettomuustilanteessa tuhojen korvaaminen on ensisijaisesti laivan omistajan ja vakuutusyhtiön vastuulla. Vakuuttamattomien varjolaivojen kohdalla maksajaa voi kuitenkin olla vaikeaa löytää ja lasku päätyisi mahdollisesti veronmaksajille.

Onnettomuustilanteessa Suomella olisi mahdollisuus hakea korvauksia kansainväliseltä IOPC-rahastolta, jonka jäsen Suomi on.

Rahastoa ylläpidetään öljyteollisuudella kerätyillä maksuilla. Vuosina 2019–2025 Suomesta maksettiin rahastoon yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa eli keskimäärin noin 200 000 euroa vuosittain.

– IOPC-rahasto on toissijaisessa vastuussa ja siltä voi hakea korvauksia silloin kun vahinko on niin suuri, että aluksen omistajan vastuun enimmäismäärä ylittyy.

– Rahasto on vastuussa korvauksista myös silloin kun aluksen omistaja on taloudellisesti kykenemätön maksamaan korvauksia kokonaisuudessaan, eikä aluksen omistajan vakuutus ole riittävä korvausten maksamiseen, kirjoittivat liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö yhteisessä sähköpostivastauksessaan.

Vuoden 1978 jälkeen rahasto on maksanut lähes 950 miljoonaa euroa korvauksia yhteensä 155 onnettomuustilanteessa.