VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20211510

⇱ Epätoivoinen Orbán käy nyt vastustajansa kimppuun tekoäly­videoilla – isä saa karmivan lopun Ukrainan rintamalla | Ulkomaat | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Unkarin kohtalonvaaleihin on aikaa reilu kuukausi.

Huhtikuun 12. päivä unkarilaiset äänestävät parlamenttivaaleissa siitä, sallitaanko maan pääministerinä yhtäjaksoisesti jo 15 vuotta toimineen Viktor Orbánin jatkaa virassaan.

Edelliset kaksi vuotta Orbánin Fidesz-puolue on ollut kannatuskyselyissä takaa-ajajan asemassa.

Nyt epätoivoinen pääministeri on lähtenyt kenties viimeiseen hyökkäykseen kampanjansa pelastamiseksi.

Kaksi viikkoa sitten Orbán lähti sotajalalle EU:ta vastaan.

Orbán väitti vuosittaisessa puheessaan, että EU olisi päättänyt käynnistää sodan Venäjää vastaan vuoteen 2030 mennessä.

Voit katsoa Orbánin sotaa koskevat kommentit oheiselta videolta:

Kuvalähde: Reuters.

Kenties puhuttavin käänne Orbánin leirin kampanjoinnissa on tekoälyn avulla tehdyt propagandavideot, jossa opposition väitetään olevan julistamassa EU:n rinnalla sotaa Venäjää vastaan.

Maan hallinnosta riippumaton Lakmusz-faktantarkistussivusto kertoo Nem a mi háborúnk -sivuston (suom. ei minun sotani) julkaisseen tammikuun puolivälistä lähtien 15 sodalla pelottelevaa tekoälyvideota, joita on levitetty pelkästään Facebookissa 132 maksetun mainoksen avulla.

Samankaltaisen tekoälyvideon julkaisi tammikuussa myös valtapuolue Fidesz omalla Facebook-sivustollaan.

Siinä nuori tyttö odottaa isäänsä kotiin. Myöhemmin videolla sotavangiksi joutunut isä teloitetaan rintamalla niskalaukauksella ja hän jää mutaan makaamaan.

Kyseisen tekoälyllä tehdyn videon voit katsoa alta.

Kuvalähde: Fidesz Bupapest / Facebook.

Videot leviävät vauhdilla sosiaalisessa mediassa siitäkin huolimatta, että Facebookin emoyhtiö Meta on kertonut kieltäneensä poliittisen mainonnan alustoillaan EU:ssa.

Sodalla pelottelu ei ole Orbánille epätavallista. Se on ollut osa hänen opposition vastaista kampanjaansa Ukrainan sodan alusta lähtien.

Lakmusz-järjestön toimittaja Annamari Dezső on seurannut maansa vaalikampanjointia tiiviisti.

Dezsőn mukaan valtapuolue Fidesz, hallitusta tukevat tahot ja sanomalehdet, ovat viime aikoina käyttäneet aktiivisesti tekoälyllä luotuja videoita sodanvastaisen viestinsä vahvistamiseksi.

Fideszin julkaisema video isäänsä odottavasta tytöstä on herättänyt viimeaikaisista videoista suurimman kohun, Dezső kertoo Ylelle.

Lokakampanja oppositiota vastaan kiihtyy

Sotavideoiden ohella Orbánin kampanjatiimi on keskittynyt pääministerin haastajan, Tisza-puolueen Péter Magyarin maineen likaamiseen.

Orbánin leiri on uhannut julkaista Magyarista salakuvatun intiimin videon mustamaalaustarkoituksessa.

Vaalikyselyissä kärkipaikkaa pitävän Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar on kritisoinut Orbánin Unkariin istuttamaa hallintomuotoa. Esimerkiksi vaalijärjestelmää on Orbánin aikana uudistettu niin, että 45 prosentin ääniosuus takaa puolueelle parlamentissa kahden kolmasosan määräenemmistön.

Sen vuoksi valtapuolue Fidesz on kyennyt uudistamaan maata tahtomallaan tavalla, ilman merkittävää vastarintaa.

Magyar on myös kertonut tahtovansa kitkeä korruptiota ja korjata maansa välejä EU:hun.

EU-myönteisyydestä on tullut valtapuolueelle lyömäase, jolla se pyrkii nakertamaan opposition suosiota vaalien kynnyksellä.

– Yhdessä viimeaikaisessa tekoälyvideossa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen soittaa Magyarille ja pyytää tätä lähettämään rahaa Ukrainalle, Annamari Dezső sanoo.

Videolla Magyar esitetään EU:n sätkynukkena, joka ei voi kieltäytyä EU:n käskyistä.

Kyseisen tekoälyvideon voit katsoa alta:

Kuvalähde: Nemzeti Ellenállás Mozgalom / Facebook.

Etenkin hallitusmyönteisiä somevaikuttajia kouluttavaan Megafon-yhtiöön liitetty Nemzeti Ellenállás Mozgalom -kanava (suom. kansallinen vastarintaliike), julkaisee aktiivisesti oppositioehdokas Péter Magyaria halventavia videoita, Annamari Dezső sanoo.

Kanava on myös edellä mainitun EU:ta käsittelevän videon takana.

– Joulun alla kanava teki videollaan Magyarista joulupukin, joka toi kansalaisille taloutta kurittavia uudistuksia joululahjaksi. Toisessa videossa hänet puettiin pakkopaitaan puhumaan hölynpölyä.

Pääministeri Viktor Orbánin poliittinen neuvonantaja Balázs Orbán julkaisi puolestaan tekoälyväärennöksen Magyarin kampanjatilaisuudesta, jossa hän puhuu eläkeleikkauksista sanoilla, joita hän ei ole todellisuudessa koskaan lausunut.

Nykyinen laki on epäselvä

Péter Magyar on jo haastanut Balázs Orbánin oikeuteen kunnianloukkauksesta tämän julkaisemasta tekoälyvideosta. Väärennettyjen videoiden tehtailu on jatkunut siitä huolimatta.

Toisen ihmisen kunniaa loukkaavat väärennetyt videot rikkovat mahdollisesti useita lakeja Unkarissa, Budapestin ELTE-yliopistolla medialakia opettava professori Gábor Polyák kertoi uutistoimisto Reutersille lokakuussa.

Unkarilainen lakimies Dániel Döbrentey arvioi puolestaan lokakuussa riippumattomalle unkarilaiselle uutissivustolle 444:lle, että maan nykyisissä laeissa on aukkoja.

Ei esimerkiksi ole varmaa, lasketaanko tekoälyvideot kunniaa loukkaaviksi tallenteiksi, kun niitä ei ole varsinaisesti kuvattu millään laitteella.

Unkarin pääministeriehdokkaat Péter Magyar ja Viktor Orbán. Kuva: Robert Hegedus / EPA, Balint Szentgallay / Shutterstock

Vanhojen lakien soveltuvuutta tekoälyllä tehtyihin videoihin ei ole vielä koeteltu oikeudessa, eikä tästä vielä ole ennakkotapauksia.

Döbrentey arvioi kuitenkin, että Magyarin menestymismahdollisuudet oikeudessa olisivat paremmat, jos hän olisi vedonnut persoonallisuusoikeuksiinsa eli oikeuksiinsa hallita omaa kuvaansa, ääntänsä ja identiteettiänsä.

Oikeudelta ei joka tapauksessa odoteta asiasta päätöstä ennen vaaleja.

Oppositiovastaiset vaalijulisteet valtasivat katukuvan

Dezsőn mukaan koko Unkari on täyttynyt Fideszin ja sitä tukevien järjestöjen vaalijulisteista. Orbánin oman vaaliohjelman edistämisen sijaan myös ne on omistettu opposition mustamaalaamiseen.

– Viime aikoina julisteet ovat keskittyneet oppositiopuolue Tiszaan, Brysseliin ja Ukrainaan. Monessa paikassa julisteita on yhden sijaan useita rinnakkain.

Yhdessä tuoreessa julisteessa von der Leyen ja saksalainen europarlamentaarikko Manfred Weber osoittavat Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin avointa kämmentä saatesanoin: Lähetetään viesti Brysseliin: Me emme maksa!

Muissa mainoksissa väitetään, että Unkarin oppositio haluaisi kansalaisten kustannuksella antaa Ukrainalle aseita ja rahaa, lopettaa venäläisen öljyn tuonnin Unkariin ja toimia Euroopan unionin sätkynukkena.

Alla oleva video näyttää, miten vahvasti vaalijulisteet näkyvät nyt Budapestissa.

Kuvalähde: Reuters

Annamari Dezsőn oletus on, että kyseiset julisteet hallitsevat katukuvaa vaalien kynnyksellä koko ajan voimakkaammin. Oppositiopuolue Tisza on sanonut, ettei se aio käyttää kampanjassaan vaalijulisteita.

Sen sijaan puolue kiertää maata aktiivisesti ja levittää omaa viestiään sosiaalisessa mediassa. Puolue on myös julkaissut oman sovelluksen ja ilmaisen sanomalehden kannattajilleen.

”En usko, että tekoälysisältö ratkaisee vaaleja”

Dezsőn mukaan Unkari on ollut täydessä kampanjatilassa jo pitkään. Hallituksen tekoälyvideot ovat suututtaneet oppositiota ja sen äänestäjiä.

– En usko, että tekoälysisältö ratkaisee vaaleja, enkä usko, että Fidesz voittaa niiden avulla yhtään uusia äänestäjiä.

Dezső näkee, että tekoälyvideot puhuttelevat ainoastaan niitä ihmisiä, jotka ovat niiden sisällön kanssa valmiiksi samaa mieltä.

– Olen sen sijaan huomannut monen kommentoivan, että he tietävät katsovansa kärjistettyä tekoälyvideota, mutta että tämänhetkinen todellisuus on yhtä kamala tai pahempi.

Tuoreet kannatuskyselyt kuitenkin osoittavat, että Tiszan johtoasema Fidesziin on hieman kaventunut.

Dezső uskoo, että Orbánin Fidesz-puolueella on vielä muutamia ässiä hihassaan.

– Täysin realistisia tekoälyvideoita emme ole vielä nähneet. Voin kuvitella, että tämä on seuraava taso.

Dezső ei ole myöskään toistaiseksi nähnyt merkkejä siitä, että Orbánin tueksi asettautuneet Venäjä ja Yhdysvallat olisivat yrittäneet merkittävällä tavalla sekaantua vaaleihin.

– Välillä Venäjän näkemyksiä tukevaa disinformaatiota näkee hallitusta tukevissa tiedotusvälineissä. Toistaiseksi se ei ole kuitenkaan muodostunut erilliseksi vaaleja koskevaksi ilmiöksi.