Mielenterveyspalveluiden kysyntä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä (YTHS) on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, eikä kasvulle näy loppua.

Mielenterveyssyistä hoitoon hakeutuvien opiskelijoiden määrä on nyt noin 20 prosenttia suurempi kuin viitisen vuotta sitten, sanoo YTHS:n johtajaylilääkäri Teija Kulmala.

Keskivaikeiden ja lievien masennus- ja ahdistusoireiden ohella uutena asiana korostuu sosiaalisten tilanteiden pelko.

– Se voi liittyä esimerkiksi ryhmätilanteisiin, esiintymiseen tai siihen, että on mentävä oppilaitokseen ja kohdattava siellä ihmisiä, Kulmala sanoo.

Työkalupakki pärjäämiseen

Kulmala korostaa, että on hyvä, että mielen hyvinvoinnista puhutaan ja että opiskelijat ottavat terveydenhuoltoon yhteyttä matalalla kynnyksellä. YTHS:n tehtävä on antaa opiskelijoille sellainen työkalupakki, että he pärjäävät kielteisten tunteidensa kanssa.

Monet asiat voisivat silti ratketa myös ilman terveydenhuoltoa, esimerkiksi muiden opiskelijoiden, ystävien ja lähipiirin tuella, Kulmala pohtii.

– Onko mennyt jossain määrin sekaisin, mitkä ovat normaaleja elämän vastoinkäymisiin ja haasteisiin liittyviä tunteita, ja mikä on sairauteen viittaavaa oiretta ja patologiaa.

Kulmalan mielestä sosiaalisten pelkojen aiempaa voimakkaampi korostuminen on huolestuttavaa.

– On kyse korkeakoulutetusta väestöstä, jotka ovat meidän tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia.

Kampukselle tapaamaan

YTHS:n asiakaskunta on keskimäärin 26-vuotiasta. Kyseessä ovat suunnilleen ne ikäryhmät, jotka aikuistuivat pandemia-ajan sosiaalisten rajoitusten aikana ja niiden jälkeen.

– Ongelmien kanssa jäätiin osin yksin. Ehkä sen takia normaalit elämään kuuluvat oireet herkästi medikalisoidaan ja ajatellaan, että ne olisivat kaikki terveydenhuollon ratkaistavissa.

YTHS:n tarjoaman avun ohella Kulmala pitää hyvin tärkeänä korkeakoulujen omaa toimintaa.

Opiskelijoille pitää hybridiopintojen aikanakin luoda tilanteita, jotka vetävät heitä kampukselle tapaamaan toisiaan.

Tuntemattomia syitä

Uuden tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että koronapandemia ei ole ainoa selittävä tekijä nuorten aikuisten kasvaneelle mielenterveyspalveluiden tarpeelle.

Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että vuosina 2009–2019 lähetteiden määrä lastenpsykiatrille kaksinkertaistui Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays).

Kyseessä ovat suunnilleen samat ikäluokat, jotka ovat nykyään opiskeluiässä ja YTHS:n palveluiden piirissä.

Näiden ikäluokkien mielenterveyspalveluiden tarve vaikuttaa siis olleen koholla jo lapsuudessa.

Taustalla saattaa olla yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet lasten ja perheiden arkeen ja lisänneet heidän kuormitustaan, arvioi tutkimusta vetänyt ylilääkäri Reija Latva sähköpostitse. Hän johtaa Taysin lastenpsykiatrian vastuualuetta.

– Näkisin, että taustalla ovat myös sosiaalisen median lisääntyneen käytön aiheuttamat kuormitustekijät lasten elämässä.

Latvan mukaan mielenterveyspalveluiden lisääntyneen tarpeen taustalla olevat syyt ovat silti osin tuntemattomia ja niitä olisi syytä selvittää.