Velkaantuva Suomi joutui EU:n talouden tarkkailuluokalle vuoden vaihteessa. Koko eduskunta ja hallitus puhuivat asiasta eli virallisesti liiallisen alijäämän menettelyyn joutumisesta.

Samaan aikaan EU ryhtyi tarkkailemaan Suomea myös toisesta syystä. EU asetti Suomen sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle yhtä aikaa talouden tarkkailuluokan kanssa. Se ei ole kiinnostanut juuri ketään.

– Tämä jäi talouspuolen uutisen varjoon, neuvotteleva virkamies Jere Päivinen toteaa.

Päivinen vastaa sosiaali- ja terveysministeriössä yhteydenpidosta EU-komissioon, kun se tutkii Suomen huolestuttavaa kehitystä.

Suomi on joutunut EU:n tarkkailuun ennen kaikkea työttömyyden paisumisen takia. Tarkempia syitä tarkkailuluokalle joutumiseen on yhteensä viisi.

Nämä viisi asiaa ovat menossa pieleen

Työttömyyden lisäksi EU otti Suomen tarkkailuun neljästä muustakin syystä.

Alla olevista kuvioista näet tarkempaa tietoa.

Suomen tietojen lisäksi kuvioissa on EU-maiden keskiarvokäyrä kustakin seurattavasta yhteiskunnallisen tilan mittarista. Voit verrata Suomen tietoja mihin tahansa toiseen EU-maahan.

Tarkkailuluokalle joutuu, kun riittävän moni 17 mittarista hälyttää. Silloin kehitys on jo valmiiksi huonolla tasolla tai menossa huonoon suuntaan.

1. Työttömyys on kasvanut Suomessa yli kolme vuotta

Komission raportissa Suomi saa kaksi miinuspistettä tästä mittarista, koska suunta ei ole kääntynyt parempaan moneen vuoteen.

Yleinen suunta EU-maissa on ollut toinen kuin Suomessa. Työttömien osuus työvoimasta on pienentynyt.

Komission päätelmät perustuvat vuoden 2024 tietoihin, joten vuoden 2025 entisestään kohonnut työttömyys ei näy kuviossa.

2. Työllisyysaste on laskenut useana vuonna peräkkäin

Komission mielestä suunnan pitäisi olla toinen. Työllisyysaste kertoo siitä, kuinka suuri osa työikäisistä on töissä.

Suomen työllisyysaste on yhä EU-maiden keskitason yläpuolella eli ihan hyvä. Komission huoli ei olekaan herännyt itse 77 prosentin työllisyysasteesta vaan kehityksen suunnasta.

3. Myös kolmas hälyttävä asia koskee työttömyyttä

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousee huolestuttavaa tahtia. Se on nyt lähellä EU-maiden keskitasoa.

Pitkäaikaistyöttömiä ovat kaikki yli 12 kuukautta työttöminä olleet.

4. Suomalaisten tulokehitys sai komission huolestumaan

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin EU-maissa. Vuodesta 2023 vuoteen 2024 tapahtunut kasvu on komission mielestä aivan liian vähäinen. Suomi on jäämässä parhaiden maiden tahdista.

5. Terveyspalveihin pääsy tuntuu vaikealta

Suomessa kansalaiset kokevat, etteivät he pääse tarvitsemiinsa terveyspalveluihin. Esimerkiksi mielenterveyspalveluista on pula. Suomalaisten kokemus on EU-maiden huonoimpia.

Talouden tarkkailu on tiukempaa

EU:n suhtautuminen tarkkailuluokkalaisiin vaihtelee huomattavasti. Talouden tarkkailuluokalle joutuneet ylivelkaantuneet maat voivat saada sakkoja, jos eivät saa korjattua julkisen talouden menoja vastaamaan tulojaan. Sosiaalisen tarkkailuluokan jäseniin suhtaudutaan pehmeämmin.

Vaikka työllisyys- ja sosiaalisten kehityksen mittarit hehkuisivat punaisena, EU tyytyy ohjaamaan ja kovimmillaan antamaan ohjeistusta poliittisille päättäjille.

Johtava asiantuntija Tallamaria Maunu vastaa työ- ja elinkeinoministeriön puolelta yhteydenpidosta Suomea tarkkailevaan komissioon.

– Kyllähän tässä on hyvin vakavasta asiasta kyse, mutta tässä tarkkailussa ei ole EU:sta tulevaa suoraa budjettisääntelyä, Maunu vertaa sosiaalisen puolen tarkkailua talouden tarkkailuun.

Työllisyys- ja sosiaalipuolen kehitystä on seurattu EU:ssa maakohtaisilla raporteilla vasta kaksi vuotta.

Kyse on siis uudesta asiasta.

Sosiaalisesti heikko saa EU-ohjeita

Komissio tekee tarkkailuluokalle joutuneesta maasta erityisselvityksen ja antaa sen perusteella mahdollisia suosituksia. Suositukset voivat vaikuttaa jäsenmaan poliittisiin päätöksiin, mutta EU ei voi pakottaa niitä muuttamaan mitään.

– Työllisyys- ja sosiaalipuolella ei ole lainsäädännöllisesti velvoittavaa elementtiä, joten seuraukset ovat ohjausta ja seurantaa, kun taas talouspuolella on lainsäädännöllistä mahdollisuutta toimia, neuvotteleva virkamies Jere Päivinen sanoo.

Julkista taloutta koskeva alijäämämenettely on siis pakottavampi. Se pyrkii varmistamaan, että jäsenmaat noudattavat EU:n alijäämä- ja velkasääntöjä. Jos valtion ja muiden julkisten toimijoiden velkaantumista ei saada kuriin, Suomelle voi koitua loppujen lopuksi sakkoja ja ainakin mainehaittaa.

Suomessa velkaantumisen pitäminen EU:ssa sovituissa rajoissa on otettu tosissaan. Nyt helmikuun lopussa kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoa lukuun ottamatta sitoutuivat noudattamaan niin sanottua velkajarrua.

Tarkkailussa myös kahdeksan muuta maata

EU tekee tarkkailuraporttinsa kerran vuodessa.

Suomen voi olla vaikea päästä pois tarkkailuluokalta seuraavallakaan kierroksella.

Komission käytössä olleet tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2024. Vuoden 2025 kehitys etenkin työttömyyden kohdalla ei lupaa seuraavalta raportilta hyvää. Työttömyysaste on esimerkiksi kivunnut Euroopan korkeimmaksi, ohi ykköspaikkaa pitäneen Espanjan.

Myös työllisyysaste on pysytellyt aikaisempaa hieman matalampana.

Suomi ei ole sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalla yksin. Meidän lisäksemme tarkkailussa ovat myös Bulgaria, Kreikka, Espanja, Italia, Luxemburg, Liettua, Latvia ja Romania.

EU tarkkailee maiden kehitystä järjestelmällisesti, koska periaatteena on EU-maiden lähentyminen myös sosiaalisissa asioissa. Ajatus on, että eri puolella EU:ta olisi samankaltaiset, entistä paremmat mahdollisuudet elää ja pyörittää yrityksiä.

Neuvotteleva virkamies Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kirjoittaa ministeriön kolumnissa, että Suomen sosiaalisen kehityksen arvioidaan aiheuttavan mahdollisen riskin EU:n kehitykselle. Komission mielestä yksittäisten maiden huono kehitys vie koko unionia väärään suuntaan.