Koko maailma sai jännittää ja myötäelää urheilijoiden tunteita Milano-Cortinan talviolympialaisissa kolmen viikon ajan.

Ihmiset kokoontuivat katsomaan kisoja työpaikoilla, kodeissa ja pubeissa.

– Ihminen on laumaeläin. Olympialaiset vievät meidät laumaolemisen ytimeen, sanoo työterveyspsykologi Juho Mertanen.

Sunnuntaina olympiatuli sammutettiin, ja yhtäkkiä kaikki oli ohi. Kisojen aikaansaama jännitys ja yhteisöllisyys loppuivat kuin seinään.

Oppimiseen erikoistuneen psykologin Hanna Siefenin mukaan olympialaisten seuraamiseen voi jäädä koukkuun, kuten hyvään tv-sarjaan tai kirjaan. Ne kaikki aktivoivat uteliaisuutta.

– Haluamme tietää, miten kisassa käy ja millaisia käänteitä siinä tulee. Kun uteliaisuus herää, aivojen mielihyväkeskus aktivoituu ja dopamiinin tuotanto kasvaa. Aktivaatio on suurimmillaan juuri ennen vastauksen saamista. Kun cliffhanger paljastuu tai kisa ratkeaa, aktivaatio laskee, Siefen selittää.

Dopamiini voi aiheuttaa ohimenevää mielihyvää ja sen tavoitteluun johtavaa riippuvuutta.

Psykologi ja vapaa tiedetoimittaja Anne Haikola vertaa kisojen jälkeistä tyhjyyden tunnetta ilmiöön, joka tunnetaan nimellä post series depression (PSD).

PSD tarkoittaa alakuloisuutta, jota ilmenee, kun ihmiset saavat päätökseen rakastamansa elokuvan tai tv-sarjan, kertoo vuonna 2022 National Library of Medicine -sivustolla julkaistu tiedeartikkeli.

Haikolan mukaan urheilun seuraamiseen liittyy kuitenkin erityispiirre: se voi aktivoida katsojan motorisessa aivokuoressa samoja alueita, joita urheilija käyttää liikkuessaan.

– Ihminen on eläytyvä olento. Hän on voinut elää ja hengittää näitä olympialaisia. Kun tämä ihanuus päättyy, on mälsää ja latistavaa palata tavalliseen arkeen.

Jos krapula on paha, katso peiliin

Monet ovat rytmittäneet arkielämäänsä kisojen aikataulun mukaisesti.

– Jos olympialaisten seuraamiseen on käyttänyt paljon aikaa, niiden jälkeen voi tulla henkinen krapula, Siefen sanoo.

Jos henkinen krapula on todella paha, Siefen kehottaa miettimään, tuliko kisojen syövereihin sukellettua liiankin voimakkaasti.

– Esimerkiksi ihmissuhteiden ei pitäisi mennä retuperälle penkkiurheilun vuoksi, hän muistuttaa.

Juho Mertanen huomauttaa, että urheilua ei kannata käyttää pakokeinona hankalan elämäntilanteen välttelemiseksi.

– Se muu elämä tulee kyllä vastaan. Sitten täytyy taas ottaa lusikka takaisin kauniiseen käteen, hän sanoo.

Arjen rutiinit auttavat

Jos kisojen parissa on tullut valvottua liikaa, unirytmi kannattaa laittaa kuntoon. Ei ole pahitteeksi, jos itsekin lähtee vaikka lenkille.

– Univelkojen pois nukkuminen ja liikunta ovat hyviä keinoja oman mielialan tasaamiseen, Mertanen neuvoo.

Siefenin mukaan tyhjyyden tunnetta voi helpottaa keskittymällä arjen rutiineihin ja asioihin, jotka saavat elämän tuntumaan mielekkäältä.

– Se voi olla vaikka musiikkia, ulkoilua tai ystävien näkemistä. Voihan työpaikan kahvipöydässä keskustella vielä vähän olympialaisista, Siefen sanoo.

Haikola muistuttaa, että haikeuden tunteesta voi olla myös kiitollinen. Tunne kertoo, että on saanut kokea jotain erityisen hyvää, vaikka siitä on vaikea päästää irti.

Alakulosta ei tarvitse tuntea häpeää, koska moni muu kokee samoin. Asiasta keskusteleminen muiden kanssa voi auttaa.

– Ihmisen tunteet tulevat ja menevät. Sitten arki taas imaisee mukaansa ja tulee muita asioita, joihin voi keskittää energiansa, Haikola sanoo.

Milano-Cortinan talviolympialaiset päättyivät näyttävin menoin sunnuntaina. Voit katsoa päättäjäisseremonian alla olevalta videolta ja Yle Areenasta.