Keskisuomalaiset pääsevät asioimaan omalääkärillä ja omahoitajalla suunniteltua nopeammin, jos hyvinvointialueen suunnitelma toteutuu.
Aluevaltuusto päätti vuoden 2025 talousarvion yhteydessä, että hyvinvointialue ottaa omalääkärimallin käyttöön vuodesta 2025 alkaen asteittain. Toimintaan ei varattu erillistä määrärahaa.
Viime viikolla hyvinvointialue tiedotti, että kaikille keskisuomalaisille nimetään omahoitaja ja omalääkäri vuosien 2026 ja 2027 aikana.
Avoterveydenhuollon palvelujohtaja Anne Pihl kertoo nyt, että järjestelmän valmistelu on edennyt niin vauhdikkaasti, että jokaiselle keskisuomalaiselle voidaan osoittaa omalääkäri ja omahoitaja jo tämän vuoden aikana.
Potilasmäärä ei ole kaikilla sama
Keski-Suomessa työparimalli toimii tällä hetkellä Muuramessa, Palokassa ja Äänekoskella.
Yhdellä työparilla on tietyllä alueella tietynkokoinen väestö vastuullaan. Pihlin mukaan Keski-Suomessa väestövastuumäärä on 1200–1800 potilaan välillä.
Määrä vaihtelee sen mukaan, millaista väestöä alueella asuu: kuinka paljon siellä on esimerkiksi lapsia, vanhuksia tai erilaisia hoivakoteja.
Asiaan vaikuttaa myös se, miten paljon työparilla on muuta työtä esimerkiksi kiirevastaanotolla, vuodeosastolla, neuvoloissa tai kotisairaanhoidossa.
Kompastuskivenä lääkäreiden riittävyys
Omalääkärimalli on saanut paljon kiitosta muun muassa siitä, että se parantaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää kalliin erikoissairaanhoidon sekä päivystyskäyntien tarvetta.
Tällaisia kokemuksia omalääkäristä on myös Muuramessa, jossa järjestelmä on toiminut jo pitkään.
Seuraavaksi malli laajenee Keski-Suomessa maaliskuussa Novan sosiaali- ja terveyskeskukseen Jyväskylässä.
Omalääkärimallin toteuttaminen on saanut jo etukäteen myös kritiikkiä siitä, että lääkäreitä ei riitä kaikille. Lääkäreiden riittävyys onkin ollut omalääkärijärjestelmän kompastuskivi.
Hyvinvointialue pestaa uusia yrittäjälääkäreitä
Virkalääkärin lisäksi palvelun voi järjestää yrittäjä- eli ammatinharjoittajalääkärin avulla. Keski-Suomen hyvinvointialue on kokeillut ammatinharjoittajamallia Toivakassa ja Kyllön terveysasemalla Jyväskylässä viime kesästä lähtien. Molemmissa on ollut yksi yrittäjälääkäri.
Kokemukset ovat Anne Pihlin mukaan niin hyviä, että käytäntöä halutaan jatkaa. Kevään aikana pestataan uusia ammatinharjoittajalääkäreitä. Jatkossa heitä on viisi.
Heidän työparinaan on omalla alueella työskentelevä hoitaja, joka ei ole yrittäjä vaan hyvinvointialueen työntekijä.
Hallitus on kannustanut lisärahoituksella hyvinvointialueita kehittämään omalääkärimallia. Omatiimi-, omalääkäri- ja ammatinharjoittamallien kehittämiseen voi parhaillaankin hakea avustusta sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Keski-Suomen hyvinvointialuekin on hakenyt ministeriöltä rahaa tarkoitukseen.
Etelä–Savossa omalääkärimalli on otettu käyttöön ikäihmisten palveluissa. Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä kertoo Riina Kasurisen haastattelussa 11.3.2025, millaisia etuja toimintatavasta on saatu.
Korjaus 23.2. klo 15.21: Haastateltavan etunimi korjattu. Jutussa luki aiemmin Anu, kun oikea nimi on Anne. Korjattu kohta, jossa kerrottiin että tarkoitus on pestata pestata kolme uutta ammatinharjoittajalääkäriä. Korjauksen jälkeen jutussa lukee: ”Kevään aikana pestataan uusia ammatinharjoittajalääkäreitä. Jatkossa heitä on viisi.” Ingressissä luki alkunperin: Kesällä se palkkaa lisää ammatinharjoittajalääkäreitä. Ingressi muutettu muotoon: ”Myös yrittäjälääkäreiden määrä lisääntyy.”
