Slovakialainen hotellijohtaja Katarina Bobotova saapui Suomeen täysin sattumalta.

Ennen Suomeen tuloaan hän työskenteli arvostetuissa hotelleissa, kuten Crowne Plazassa ja Kempinskissä sekä neljä vuotta Viking Cruisesin risteilyaluksilla. Kun Bobotova etsi seuraavaa ura-askelta, eteen sattui pesti Lapissa. Hän haki, selvitti kovat haastattelut ja soveltuvuuskokeet ja sai työn.

– Löysin täältä mielenrauhan. Olen luonteeltani ihminen, joka rakastaa aurinkoa ja lämpöä, mutta Lappi on muuttanut minua, Katarina Bobotova

Ensimmäiset vuodet Suomessa eivät olleet helppoja. Bobotova muistaa ihmetyksen, kun hän saapui ensi kertaa Ivalon lentokentälle hyytävänä talvipäivänä. Hän työskenteli kaksi talvisesonkia Saariselällä, mutta huomasi pian tarvitsevansa suurempaa ympäristöä.

– Se oli minulle hieman liian pieni paikka, hän sanoo.

Nyt Bobotova johtaa Arctic TreeHouse -hotellia Rovaniemellä. Hän aloitti asiakaspalvelusta ja eteni johtajaksi.

Mutta mitä mieltä hän on oikeasti suomalaisesta työkulttuurista? Palataan siihen kohta. Katarina Bobotova kun on tilastojen mukaan malliesimerkki Suomeen saapuvista ulkomaalaista.

Tällä videolla Bobotova kertoo, miksi jäi Suomeen.

Ulkomaalaiset ovat työllisyyden kasvun takana

Työ- ja elinkeinoministeriön kokoamat tilastot kertovat, että Suomessa työllisyyden kasvu 2020-luvulla on tullut lähes yksinomaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrän kasvusta.

Samaan aikaan suomalaisten työllisten määrä on vähentynyt.

Työllinen on tilastollinen käsite, jolla viitataan siihen joukkoon työvoimasta, jotka ovat töissä tai saavat tuloa yrittäjinä. Työllisen vastakohta on työtön. Tilastoissa työvoima muodostuu työllisistä ja työttömistä.

Ilmiön taustalla on ennen kaikkea väestörakenne, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Antti Kaihovaara.

– Suomalainen työikäinen väestö vähenee ja vanhenee. Ihmisiä siirtyy eläkkeelle enemmän kuin työmarkkinoille tulee uusia. Siksi työllisten määrän kasvu on viime vuosina ollut pääosin maahanmuuton seurausta, Kaihovaara sanoo.

Edellisen viiden vuoden aikana ulkomaan kansalaisten työllisyys on kasvanut kausitasoitettuna noin 90 000 hengellä. Suunnilleen saman verran suomalaisten työllisten määrä on vähentynyt.

Työllisyys ja työttömyys kasvavat yhtä aikaa

Julkisessa keskustelussa on korostettu maahanmuuton vaikutusta työttömyyteen. Kaihovaaran mukaan kuva on kaksijakoinen: ulkomaalaistaustaiset lisäävät sekä työllisten että työttömien määrää.

Ulkomaalaisia on työttömissä, mutta suurena tilastopiikkinä he eivät näy. Suurin syy työttömyyden kasvuun Kaihovaaran mukaan on suhdanne, ei maahanmuutto.

Ulkomaalaisten työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta kohosi viime vuoden loppupuolella jo 20 prosenttiin. Vielä vuoden 2020 alussa se oli noin 10 prosenttia. Tämän viikon tuoreet luvut kertovat, että tammikuussa kaikkien Suomen 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,3 prosenttia. Myös avoimien työpaikkojen määrä on selvässä laskussa.

Ukrainasta tilapäistä suojelua saaneiden vaikutus näkyy tilastoissa selvästi. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen perusteella ukrainalaisten työttömien määrän kasvu selittää noin puolet ulkomaalaisten työttömien kasvusta ja runsaan neljänneksen koko työttömyyden kasvusta.

Se toki kertoo siitä, että ukrainalaiset eivät ole ensisijaisesti tulleet töihin, vaan heidät on otettu turvaan sodan alta. Tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia on maassa arviolta noin 50 000.

– Kun maahan tulee paljon ihmisiä, kasvaa väistämättä sekä työllisten että työttömien määrä, Kaihovaara toteaa.

Mihin maahanmuuttajat työllistyvät?

Yhtä tyypillistä maahanmuuttajia työllistävää alaa ole. Kaihovaaran mukaan ulkomaalaistaustaisten osuus korostuu kuitenkin erityisesti rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Lisäksi moni työllistyy teollisuuteen ja sosiaali- ja terveysalalle.

– Työperusteista maahanmuuttoa pyritään kohdentamaan aloille, joilla on työvoimapulaa. Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole tulleet työn vuoksi, joten heidän työllistymisensä jakautuu laajemmalle, Kaihovaara sanoo.

Entä työllistyvätkö ulkomaalaiset hyvin? Kysymys on Kaihovaaran mukaan vaikea.

– Tällä hetkellä kaikki työllistyvät huonosti. Viimeisen kahden ja puolen vuoden kehitys on ollut heikkoa, hän sanoo.

Eroja on kuitenkin paljon sen mukaan, millä perusteella Suomeen on tultu. Työn perusteella muuttaneet työllistyvät keskimäärin erittäin hyvin. Sen sijaan kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavat työllistyvät selvästi heikommin.

Ulkomaalaisten työllisyys on myös suhdanneherkempää kuin suomalaisten: laskut ovat jyrkempiä, mutta niin ovat nousutkin.

– Siksi kannattaa seurata pidempiä trendejä eikä pelkkiä kvartaalimuutoksia. Jos talous kääntyy kasvuun, uskon, että myös työllisyyskehitys muuttuu, Kaihovaara arvioi.

Ikärakenne vaikuttaa julkiseen talouteen

Keskustelussa unohtuu usein ikärakenne. Ulkomaalaistaustainen väestö on keskimäärin nuorempaa kuin suomalainen väestö.

Kaihovaara muistuttaa, että ulkomaalaistausten ikärakenne on julkisen talouden kannalta suotuisa. Ulkomaisen työvoiman positiivinen vaikutus ei vaadi yhtä korkeaa työllisyysastetta kuin suomalaisten kohdalla, koska huollettavia on suhteellisesti vähemmän, hän sanoo.

Katarina Bobokova on esimerkki hyvin työllistyneestä maahanmuuttajasta. Hän kertoo, että työskenteleminen suomalaisten kanssa on antanut näkökulmaa kulttuurieroihin. Hänen tiiminsä Arctic TreeHouse -hotellissa on kansainvälinen, mutta yhteistyötä suomalaisten kanssa on paljon.

– Suomalaiset arvostavat ehdottomasti omaa aikaansa. Työmoraali on samalla tasolla kuin meillä ulkomaalaisillakin, mutta kiireisimpien sesonkien aikana olen huomannut, että ehkä meillä ulkomaalaisilla on hieman korkeampi stressinsietokyky, Bobokova sanoo.

Hänen mukaansa suomalaiset voivat olla aluksi hieman sulkeutuneita, mutta avautuvat ajan myötä.

– Suomalaisiin tutustuminen vei hieman aikaa, sillä suomalaiset arvostavat omaa tilaansa. Aluksi ulkomaalaisia kohtaan saatetaan olla hieman sulkeutuneempia ja avautuminen vie aikaa, mutta uskon, että kun suomalainen oppii tuntemaan sinut paremmin, huomaat heidän olevan hyvin aitoa, ystävällistä ja kohteliasta kansaa.

Ennen muuttoaan suomeen Bobokova ei erityisemmin perehtynyt Suomeen. Hän tiesi pitkistä talvista, pimeydestä, kaamoksesta ja revontulista sekä Suomen koulujärjestelmän maineesta.

– En pidä suurkaupungeista tai väentungoksesta, joten löysin täältä sisäisen rauhan. Luonto ja mahdollisuus mennä metsään olemaan yksin ovat minulle tärkeitä tekijöitä, Katarina selittää.

Bobokova suosittelisi Suomessa työskentelyä ehdottomasti ystävilleen kotimaassaan. Rekrytoidessaan kausityöntekijöitä talviseen Rovaniemeen hän on kuitenkin rehellinen työn vaikeuksista.

– Kerron heille, että tänne tulo on suuri haaste. Sesonki on todella hektinen, kiireinen ja vaativa. Päivät ovat kylmiä ja pimeitä, Bobokova kertoo. Toisaalta olosuhteet muuttuvat helmikuun lopussa, kun päivät pitenevät ja aurinko paistaa taas.