VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20211982

⇱ Suomen olympiakomitean ja Luhdan sopimus päättyy – kiinnostusta urheilijoiden vaatettajaksi on myös ulkomailta | Kotimaa | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Suomalaisurheilijoiden vaatettajaa ei vielä seuraaviin olympialaisiin tiedetä. Lahtelaisen Luhdan sopimus Suomen olympiakomitean kanssa päättyy tänä vuonna.

Uusi vaatettaja kerrotaan kevään aikana, sanoo Suomen Olympiakomitea Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Timo Ronkainen.

– Neuvotteluja käydään vielä. Mielenkiinnolla odotan mihin tässä päädytään. Varmasti löytyy hyvä ratkaisu, Ronkainen sanoo.

Luhdalta vahvistetaan Ylelle, että keskustelua seuraavasta sopimuskaudesta käydään.

Suomalaisurheilijat nähtiin Italiassa Luhdan sinivalkoisissa vaatteissa. Suomella on ollut yhtenäinen kisa-asu vuoden 1908 kisoista lähtien. Kuva: Benjamin Ilmoni / Luhta

Viime vuosina Luhta on sekä suunnitellut että valmistanut olympia-asut. Timo Ronkainen sanoo, että ratkaisu voisi myös olla erilainen.

– Joillain mailla on useampia toimijoita vaatettamassa urheilijoita. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on aika monta vaatetoimittajaa, joiden roolit on jaettu: toinen suunnittelee ja toinen tekee, Ronkainen sanoo.

Olympiakomitea pyysi viime vuoden lopulla osallistumisilmoituksia kisajoukkueiden varusteiden kilpailutukseen.

Vastauksia tuli, mutta täysin ehtoihin ei vastannut yksikään toimija.

Uusi sopimus kattaa seuraavien kesäolympialaisten ja paralympialaisten lisäksi muun muassa Ranskan vuoden 2030 olympialaiset ja Brisbanen vuoden 2032 kesäolympialaiset.

Ulkomaista kiinnostusta

Urheilijoita olympiakisoissa voi vaatettaa myös ulkomainen vaatemerkki.

Esimerkiksi Ruotsin urheilijat ovat pukeutuneet Tokion olympialaista alkaen japanilaisen Uniqlon vaatteisiin. Timo Ronkainen kuvailee yhteistyötä mielenkiintoiseksi. Hän kertoo tietävänsä Ruotsin mallin hyvin.

– Kyllä nämä pienemmät markkinat ovat kiinnostavia myös ei-suomalaisille yrityksille.

Toimitusjohtaja vahvistaa, että kiinnostusta ulkomailta suomalaisurheilijoiden vaatettamiseen on ollut, muttei kommentoi asiaa tämän enempää.

– Aika näyttää, Ronkainen vastaa lyhyesti.

Hiihtäjä Virpi Kuitunen (nykyisin Sarasvuo) pukeutui vuoden 2010 Vancouverin olympialaisissa Haltin asuun. Kuva: Yle

Toinen esimerkki on Kreikka. Maan urheilijat pukeutuivat äskettäisissä olympialaisissa Antan vaatteisiin. Kiinalainen Anta osti suomalaisen Amer sportin vuonna 2019.

Suomen olympiakomitean mukaan kullekin kisajoukkueelle on nyt hankittu omat varusteet. Vaatteiden uudelleen hyödynnettävyys tulee varmasti jatkossa mukaan vaatetukseen, sanoo Timo Ronkainen.

– Kiertotalous on tätä päivää, mallistossa voisi olla sellaisia vaatteita, joita voisi käyttää useammissa kisoissa. Ettei tarvitsisi aina tehdä vaatteita jokaiselle urheilijalle uudestaan. Tämä olisi ympäristöystävällisempää ja kustannuksetkin pysyisivät järkevämpinä, Suomen Olympiakomitea Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja sanoo.

Olympiahenkeä heijastelevia vaatteita

Olympiakomitean mukaan vaatteiden on oltava laadukkaita ja teknisesti toimivia. Niiden täytyy viestiä olympiahenkeä.

Timo Ronkainen sanoo, että viime vuosina tässä on onnistuttu.

– Luhta on ollut äärimmäisen upea kumppani meille. He pystyvät suunnittelemaan ja ekologisesti myös tuottamaan vaatteita. Vaatteet ovat olleet urheilijoiden ja tietysti suuren yleisönkin mielestä tosi tykättyjä.

Luhdan omistama Icepeak vaatetti urheilijat vuoden 2018 talviolympialaisissa. Kuva: Luhta Sportswear Company

Luhdan Pyeongchangin olympialaisiin suunnittelemat asut kirvoittivat kritiikkiä suomalaisilta. Toisaalta samaiset asut valittiin myöhemmin yhdysvaltalaismedioissa edustusasujen parhaimmistoon.

Kisa-asut ovat muotifirmoille mahdollisuus tuoda brändiään esiin ja toisaalta myös maille edistää omaa maakuvaansa.

Maat esittelivät olympia-asuja Milanossa helmikuun alussa.