Keski-Suomessa oli tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta hieman vähemmän kuin kuukausi sitten.
Keski-Suomessa oli tammikuun lopussa 19 538 työtöntä. Määrä on 505 vähemmän kuin kuukautta aiemmin, mutta 1 867 enemmän kuin vuosi sitten.
Keski-Suomen 15,3 prosentin työttömyys on maakunnista kolmanneksi korkein; edelle menevät vain Päijät-Häme (15,7) ja Pohjois-Karjala (15,4).
Avoimia työpaikkoja Keski-Suomessa oli tammikuun lopussa noin puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työllistämistä edistävä palvelu on vähentynyt
Keski-Suomen elinvoimakeskus toteaa, että Suomen korkeaan työttömyyteen on muitakin syitä kuin heikko taloustilanne.
Osa työttömyyden kasvusta selittyy elinvoimakeskuksen mukaan sillä, että yhä harvempi pääsee työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työvoimakoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan.
Viime vuoden alusta alkaen tällaiseen palveluun osallistuminen ei ole enää vähentänyt työttömyydestä kunnalle aiheutuvia niin sanottuja sakkomaksuja. Niihin osallistuminen ei myöskään katkaise työttömyysjaksoa, kuten aiemmin.
Koulutuspäällikkö Marja Pudas elinvoimakeskuksesta toteaa, että kunnilla ei ole nyt halukkuutta eikä juuri rahaakaan toteuttaa työllistymistä edistäviä palveluja, kun samaan aikaan kuntien sakkomaksut ovat nousseet korkeiksi.
Pudas sanoo, että esimerkiksi työvoimakoulutukselle olisi suuri tarve. Työelämässä vaaditaan jatkuvasti uusia taitoja ja muun muassa tekoälyn käyttöönotto lisää täydennyskoulutustarvetta.
Työttömyystilanne vaihtelee kunnittain
Keski-Suomen kuntien työttömyysasteissa on suuria eroja.
Alle kymmenen prosentin pääsivät Toivakka (9,3) ja Muurame (9,7). Korkeimmat prosenttiluvut olivat Saarijärvellä (18,1) ja Äänekoskella (16,8).
Työttömyys väheni kuukauden aikana eniten Luhangassa ja Toivakassa ja lisääntyi eniten Karstulassa, Viitasaarella ja Konnevedellä.
Elinvoimakeskusalueiden joukossa Keski-Suomen työttömyys on maan korkein. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia.
Johtajien ja erityisasiantuntijoiden työttömyys lisääntyi eniten
Ammattiryhmistä eniten edellisvuodesta lisääntyi johtajien työttömyys, 49 prosenttia. Erityisasiantuntijoiden työttömyys kasvoi yli neljänneksen vuodentakaisesta.
Eniten työttömiä oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmässä, 3 613.
Palvelu- ja myyntityöntekijöitä oli tammikuun lopussa työttömänä 3 427. Määrä oli vuoden aikana kasvanut noin viidenneksen.
