Helsingin kaupunki on ottanut asiakseen ratkaista lukutaidon heikkenemisen kaikissa ikäluokissa. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lukemisen väheneminen.
Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Reetta Vanhanen (vihr.) vahvistaa, että valtakunnallinen kehitys näkyy myös Helsingissä: Lukutaitotutkimuksen mukaan 15-vuotiaista pojista kaksi kolmasosaa lukee vain, jos on pakko.
Vanhanen näkee lukutaidon yhteiskunnallisena kysymyksenä, joka ulottuu demokratian ytimeen.
– Lukemalla ja hyvällä lukutaidolla pystyy muodostamaan mielipiteitä, eikä ota asioita annettuna.
Lukeminen ja lukutaito laajassa merkityksessä ovat Vanhasen mukaan ajattelun oppimisen välineitä.
– Se on merkittävä perustaito, jota ihmiset tarvitsevat työelämässä ja elämässä yleensä.
Myös kirjailija Leena Lehtolainen pitää lukemistottumusten kehitystä pulmallisena. 50. taiteilijavuottaan juhliva Lehtolainen muistuttaa, että lukutaidon puute ei ole vain kulttuurikysymys. Kieli on se väline, jolla kommunikoimme ja pidämme yhteyttä toisiimme.
– Jos emme ymmärrä toisiamme, niin aikamoinen konflikti ja sekamelskahan siitä syntyy, Lehtolainen sanoo.
Ei se mitä lukee, kunhan lukee
Sekä Vanhanen että Lehtolainen korostavat, että tärkeintä on saada ihmiset ylipäätään lukemaan, ei niinkään se, mitä he lukevat.
– Ei pidä arvottaa sitä, mitä ihmiset lukevat. Tärkeämpää on, että ihmiset haluavat tarttua kirjaan, Vanhanen sanoo.
Dekkareistaan tunnettu Lehtolainen allekirjoittaa ajatuksen.
– Tärkeintä on, että lukee ylipäätään. Innokkaimmat lapsethan lukee vaikka maitopurkin kansia, hän sanoo ja kuvailee itseäänkin kirjallisuuden sekakäyttäjäksi.
Erityisesti nuorison lukusuosion kasvattamiseksi kirjailijalla on radikaali ehdotus.
– Kielletään kaikilta alle täysi-ikäisiltä kirjat kokonaan, Lehtolainen sanoo puolileikillään.
Ehkä kuitenkin toimivammaksi keinoksi saada nuoret lukemaan Lehtolainen ehdottaa, että jokaiselle pitäisi vinkata juuri heille sopivia kirjoja. Hän näkisi mielellään ylipäätään nuorille kirjoitettuja kirjoja enemmän.
Kirjailija ihmettelee myös, miksei novelleja suosita enemmän.
– Nehän pystyy tavallaan ahmaisemaan yhdessä hetkessä. Ei tarvitse välttämättä lukea sitä viisisataa sivuista järkälettä ensimmäisenä.
Kaupunki lisää kirjallisuutta kaikilla tasoilla
Helsinki puolestaan pyrkii kääntämään kehityksen pitkäjänteisellä työllä, joka alkaa jo neuvoloista.
Yksi työkaluista on neuvoloissa jaettavat, maksuttomat Lukukeskuksen Lukulahja lapselle-kirjakassit. Ne sisältävät alle 1-vuotiaille suunnattuja kirjoja, joilla vanhempia rohkaistaan lukemaan lapsilleen.
Myös päiväkodeissa on lisätty ääneen lukemista. Lisäksi niissä otetaan käyttöön kirjakärryjä, joihin on laitettu kirjoja houkuttelevasti esille.
Ala-asteilla lisätään äidinkielen opetusta syksystä lähtien.
Malliesimerkiksi Vanhanen nostaa Kontulan Keinutien ala-asteen, jossa systemaattinen lukutaitotyö on tuottanut tulosta.
– Siellä 5B-luokka oli koko ala-asteen aikana lukenut yli 17 000 kirjaa.
Kaupunki panostaa myös koulukirjastoihin, joiden merkitystä myös Vanhanen korostaa.
– Se voi olla kaikkein matalin kynnys lapselle ottaa kirja käteen.
Kirjastoauto voi pelastaa ihmisen
Lehtolaisella on oma kokemus, kuinka tärkeä kirjasto voi olla nuoren elämässä. Hän muistelee kaihoisasti lapsuutensa kirjastoa Outokummussa.
– Se kirjasto oli kyllä oikein semmoinen taivas, kun siellä oli rajattomasti luettavia kirjoja.
Lehtolainen kehottaa päättäjiä ymmärtämään kirjastojen merkityksen kaikissa muodoissaan.
– Kirjastoauto voi pelastaa ihmisen. Älkää leikatko määrärahoja, hän vetoaa.
Valoisa merkki: kirjastojen lainaukset kasvussa
Helsingin kirjastoissa onkin nähtävissä myös positiivisia merkkejä.
Viime vuonna kaupungin kirjastoissa vierailtiin yhteensä 9,2 miljoonaa kertaa ja lainauksia tehtiin 5,9 miljoonaa kappaletta. Se on neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Erityisen ilahduttavaa on, että lasten ja nuorten kirjallisuuden lainaukset kasvoivat kahdeksan prosenttia.
Kaupunki uuden kirjallisuusfestivaalin kumppanina
Maanantaina alkanut, kansainvälinen Helsinki Noir -kirjallisuusfestivaali on myös yksi keinoista innostaa kaupunkilaisia lukemaan.
Matalan kynnyksen tapahtuma keskittyy jännityskirjallisuuteen, joka on yksi luetuimmista kirjallisuuden genreistä Suomessa.
Festivaali jatkuu viikon ajan kirjastoissa, museoissa ja muissa kaupungin tiloissa. Se päättyy kaksipäiväiseen tapahtumaan Aleksanterin teatterissa.
Kaikki kaupungin pormestarit järjestävät omia lukupiirejään osana festivaalia.
Korjaus 5.3.2026 klo 16.08: Toisin kuin jutusta saattoi ymmärtää, neuvoloissa jaettavat kirjakassit ovat Lukukeskuksen aloittama ja koordinoima ohjelma, ei Helsingin kaupungin.