BERLIINI Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, jollei jopa kaikkein tärkein. Nyt sen talouden elpymisestä näkyy ensimmäisiä merkkejä.

Teollisuuden tilauskanta parani hieman loppuvuodesta, ja sen perässä alkuvuodesta hitusen myös maan teollisuuden tunnelmat.

Suomi pääsee siis mukaan Saksan imuun – vai pääseekö?

Toivoa ja pessimismiä ilmassa

Näkymissä on varovaista toiveikkuutta, mutta toipumisesta ei voi puhua, monet asiantuntijat sanovat.

Talous on lukujen perusteella yhä pysähdyksissä, Saksan teollisuus- ja kauppakamarien liitto kuvailee.

Liiton vuoden aluksi tekemä laaja yrityskysely osoittaa, että talouselämässä jatkuu pessimistinen tunnelma. Vain joka kuudes yritys odottaa liiketoimintansa paranevan tulevan vuoden aikana, kun joka neljäs odottaa sen heikkenevän.

Vuodesta 2019 lähtien kasvua ei ole ollut käytännössä lainkaan.

– Saksan talouden tila on yllättävän heikko, Humboldt-yliopiston taloustieteen professori Michael C. Burda summaa.

Verrattuna muihin Euroopan maihin Saksan talous kasvaa surkeasti.

– Italialaiset, espanjalaiset, kreikkalaiset ja portugalilaiset ottavat nyt suuria edistysaskeleita, Burda luettelee.

Vetoapua Kiinasta

Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen maailman kolmanneksi suurin talous on kasvanut hitaasti jo kuusi vuotta, useista syistä. Osa on sellaisia, joille Saksa ei ole voinut mitään.

Tuorein hidaste on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin poukkoileva tullipolitiikka. Sitä ennen tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Polttoaineen hinta on yhä pari kolme kertaa korkeammalla kuin ennen sotaa.

Koska Yhdysvaltoihin ja Venäjään ei voi enää luottaa, Saksan liittokansleri Friedrich Merz kiertää parhaillaan Kiinaa taloussuhteiden syventämiseksi.

Hänen mukanaan matkustaa 30 saksalaisten suuryritysten johtajaa bisnessopimuksia kärkkymässä.

Virheet kostautuvat

Burdan mielestä pääosa ongelmista on saksalaisten itsensä aiheuttamia.

– Ongelmat ovat niin suuria, että yritysten pitäisi joko siirtää tuotanto ulkomaille tai löytää kokonaan uusia edullisia energialähteitä.

Energiassa oltiin riippuvaisia Venäjästä, ja nyt maassa on Euroopan kallein sähkö. Autoyhtiöt tekivät virheitä, kun eivät keskittyneet ajoissa hybridi- ja sähköautoihin.

– Uudistaa olisi pitänyt jo 15 vuotta sitten. Monet autonvalmistajat yksinkertaisesti sivuuttivat uuden teknologian pitäen sitä mielenkiinnottomana ja epäolennaisena.

Lisää työtunteja tarvitaan

Saksalaisilla yrityksillä on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä. Se tarkoittaa, että voidakseen tuottaa niin paljon kuin on kysyntää, niiden pitäisi löytää lisää työntekijöitä.

Kun ei ole tekijöitä, yritykset eivät investoi. Silloin herää kysymys, voisiko työtä yritysten sisällä tehostaa, professori Burda sanoo.

– Suuri huolenaihe on, että työntekijät ovat yhä haluttomampia työskentelemään lisää.

Samalla väestö vanhenee ja eläköityy, mikä omalta osaltaan vähentää työhön käytetyn ajan määrää.

Tässä piileekin syy, miksi talousongelmista huolimatta Saksan työttömyysaste on pysynyt matalana. Yritykset eivät uskalla irtisanoa työntekijöitään.

– Ne pelkäävät, että eivät löydä ammattitaitoisia ihmisiä tilalle.

Saksalaiset tekevät vähän työtunteja

Liittokansleri Merzin mielestä saksalaiset työskentelevät liian vähän. Osa-aikatyöstä on tullut joillekin elämäntapa, hän väittää.

Merz haluaisi tehdä työajoista joustavampia niin, että nykyisten 8-tuntisten työpäivien sijaan ihmisten viikkotyöaika nostettaisiin jopa 48 tuntiin.

Näin työnantaja voisi edellyttää enemmän työtunteja ja tarvittaessa nykyistä pidempiä työpäiviä.

Burdan mukaan osa-aikatyö todella yleistyy Saksassa. Jo 29 prosenttia saksalaisista työskentelee osa-aikaisesti, kun esimerkiksi Suomessa luku on 19 prosenttia.

Professori vastaa videolla kysymykseen, ovatko saksalaiset laiskoja:

Saksalaiset tekevät vähemmän työtunteja kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin.

– Osa-aikatyö tarjoaa etuja erityisesti naisille. Mutta jos hallitus ei esimerkiksi helpota lastenhoitoa, kokoaikatyöhön ei voi pakottaa, Burda huomauttaa.

Erityisesti puolustussektorilla tarvittaisiin lisää sekä tehtaita että työntekijöitä.

– Kuten Merz sanoo, emme voi ylläpitää nykyistä yhteiskuntajärjestelmää, ellemme tee enemmän. Se on tosiasia. Jos Saksa ei jatka kasvuaan, kansalle on vähemmän jaettavaa.

Ay-liike tyrmää

Puolustalan työntekijöitä edustava IG Metall -ammattiliitto pitää keskustelua 48 tunnin viikosta yksipuolisena.

Liiton aluepäällikkö Jan Otto huomauttaa, että tutkimukset osoittavat esimerkiksi tapaturmien määrän lisääntyvän päivittäisen työajan venyessä yli kahdeksan tunnin.

Oton mielestä poliitikkojen on helppo käydä keskustelua, koska he voivat valita työnsä monia työläisiä vapaammin.

– Kuvittele esittävästi tätä veturinkuljettajalle tai sairaanhoitajalle, joka jo nyt tekee pitkiä päiviä jaksamisensa äärirajoilla, Otto sanoo.

Kasvu tulee valtion rahoittamana

Jos talous kääntyy kasvuun tänä vuonna, sysäys tulee lähinnä finanssipolitiikan toimenpiteistä eli julkisen rahan jakamisesta teollisuuteen. Saksan valtio tukee satojen miljardien eurojen paketilla aseistautumista ja infrastruktuurin parantamista.

– Se tulee tarpeeseen. Saksassa on suuri tarve moottoriteiden ja rautateiden mutta myös julkisten rakennusten remonteille, Burda sanoo.

Puolustusmenojen lisääminen taas auttaa korvaamaan autoteollisuuden menetyksiä.

– Autoteollisuus on taantumassa, ja sieltä työttömiksi jääviä ammattitaitoisia ihmisiä voitaisiin siirtää panssarivaunujen ja droonien tuotantoon.

Esimerkiksi juuri sota-ajoneuvojen, lentokoneiden ja junien tilauskannat näyttivät joulukuussa hyviltä. Kulkupeleistä vain saksalaisten autojen tilaukset vähenivät jälleen.