Lahdessa on tekeillä tiettävästi Suomen ensimmäinen tekoälyelokuva. The Mystery of the Golden Key -elokuva on mysteerikomedia, jonka pääosassa esiintyy etsivä Perry Harris. Hahmon ulkonäkö perustuu mäkikotka Janne Ahoseen. Ahonen on antanut luvan kasvojensa käyttämiseen.

– On tosi hämmentävää ja hassua nähdä itsensä näyttelemässä. Jossakin kohtaa hahmo on kovinkin aidon näköinen, sanoo Janne Ahonen.

– Uskon, että tekoälyhahmo näyttelee paremmin kuin minä.

Ahonen toimii parhaillaan Yle Urheilun asiantuntijana. Elokuvassa nähdään muitakin tuttuja kasvoja kuten Pelicansin omistaja Pasi Nurminen, entinen tv-johtaja Jorma Sairanen ja Moottoripyörämuseon Riku Routo. Hahmot on luotu tekoälyllä.

Ainoana poikkeuksena Antero Mertaranta esiintyy kameran edessä. Myös hänen äänensä on elokuvassa aito.

Elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Janne Nykänen on rakentanut elokuvan maailman oikeiden ihmisten sekä lahtelaisten maamerkkien, kuten Sibeliustalon, kaupungintalon ja jäähallin ympärille. Kuvattu materiaali on annettu tekoälyn käsittelyyn, mikä on tehnyt lopputuloksesta visuaalisesti näyttävämmän.

– Tekoälyn hyöty on se, että sen avulla voi tehdä sellaista visuaalisuutta, mikä on aikaisemmin ollut täysin mahdotonta tai se vaatisi kymmenien tai satojen miljoonien eurojen budjettia, sanoo Nykänen.

Hän korostaa, ettei halua tehdä elokuvaa pelkästään visuaalisien temppujen vuoksi. Hän haluaa perustaa elokuvansa vahvalle tarinalle.

– Tarinankertojana minulle on tärkeää, että elokuva ei jää pelkästään visuaaliseksi ilotulitukseksi. Sitä nykypäivänä näkee paljon.

Elokuvan budjetti on 80 000–150 000 euroa. Budjetti kattaa esiintyjien palkkiot, ohjelmistokulut, levitys- ja markkinointikulut sekä alihankintana tilattavat työt. Suurin yksittäinen kuluerä on Nykäsen oma työ.

– Jos rahaa olisi enemmän, teettäisin pukusuunnittelua ja lavastusta enemmän muilla. Vaikka pystyn tekemään näyttäviä lavastuksia tekoälyllä, se ei tee minusta lavastuksen ammattilaista.

Nykänen on saanut rahoitusta paikallisilta yrityksiltä ja Lahden kaupungilta. Kaupunki maksoi Nykäselle 10 000 euroa näkyvyydestä elokuvassa. Elokuvan levityksestä ei ole vielä tietoa.

Janne Nykänen ei edes itse usko, että tekoälyn käyttö olisi paras tapa tehdä elokuvia.

– Tekoälyä pystyy hyödyntämään perinteisen elokuvan rinnalla. Tässä oppii paljon asioita ja tulen jakamaan tätä tietoa muiden tekijöiden kanssa. sanoo Nykänen.

Tekoäly yleistyy elokuvamaailmassa

– Elokuvateollisuus elää tällä hetkellä murrosvaihetta, jossa tekoäly on samaan aikaan välttämätön työkalu ja merkittävä kiistan aihe, sanoo väitöskirjatutkija Julius Repo Vaasan yliopistosta.

Tekoälyä on käytetty elokuvatuotannoissa jo vuosia esimerkiksi erikoistehosteissa. Viime vuosina tekoälyn rooli on kasvanut myös luovan sisällöntuotannon kentällä. Tästä on esimerkkinä tekoälyllä luodut videot.

Repo ei ole nähnyt Janne Nykäsen elokuvaa eikä ota siihen kantaa, vaan puhuu tekoälyn käytöstä yleisellä tasolla.

– Tekoäly demokratisoi elokuvantekoa. Pieni toimija voi tehdä laadukkaita visuaalisia efektejä, jotka ennen tehtiin suurten studioiden visuaalisten tehosteiden osastoilla, sanoo Repo.

Hänen mukaansa tekoälyn käytössä on kuitenkin kysymyksiä, jotka ovat vielä ratkaisematta. Kyseenalaiset asiat liittyvät muun muassa tekijänoikeuksiin ja datan alkuperään.

Tekstistä videota luovat tekoälymallit voivat olla koulutettu valtavilla aineistoilla, jotka voivat sisältää tekijänoikeudella suojattuja kuvia, videoita ja taidetta ilman selkeää lupaa. Myös tekijän kontrolli omaan työhönsä on vielä epäselvä.

– Mallit hyödyntävät tekijänoikeudella suojattuja materiaaleja, mikä on johtanut kasvaviin kiistoihin luvattomasta datan käytöstä ja ihmisen luovan työn sivuuttamisesta, kertoo Repo.

Toinen ongelma liittyy Revon mukaan siihen, että tekoäly tuottaa hahmoja ja sisältöjä, jotka muistuttavat todellisia ihmisiä ilman heidän suostumustaan.

– Äärimmäisen realistista väärää kuva- ja äänimateriaalia voidaan tuottaa helposti ja nopeasti.

Tutkijan mukaan meneillään on esteettisten elämysten muutosaika, kun ihmiset totuttelevat tekoälyllä luotuun estetiikkaan ja materiaaliin eri medioissa.

Vastuullinen elokuvatuotanto

Janne Nykänen kertoo, että kaikkien elokuvassa esiintyvien henkilöiden kanssa on tehty tarkat sopimukset. Hän on myös tarkka tekijänoikeuksista.

– Joko minä kuvaan itse tai varmistan, että minulla on luvat kuvien käyttöön. Yhtään ihmistä ei tule kuviin, jos heiltä ei ole lupia.

Janne Ahonen luki käsikirjoituksen ennen suostumustaan. Hän ei ole huolissaan siitä, että hänen kasvojaan käytettäisiin väärin tämän elokuvan vuoksi.

– Minun kuviani on helposti saatavilla muuallakin, jos joku haluaa jotain sellaista tehdä, sanoo Ahonen.

Janne Nykäsen elokuva The Mystery of a Golden Key julkaistaan syksyllä.

Yle julkaisi kaksi vuotta sitten dokumentin, jossa seurattiin luovaa työtä tekoälyn kanssa. Dokumentissa kone tekee hittielokuvien perusteella käsikirjoituksen, josta tehtiin lyhytelokuva.