Droonien käyttö on tullut voimakkaasti mukaan rakentamiseen viime vuosina.
– Se on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Lähes kaikki rakennusyhtiöt kuvaavat jollain tapaa työmaitansa, sanoo rakennusyhtiö YIT:n droonitoiminnasta vastaava kehityspäällikkö Tomi Rolig.
Rolig ohjailee droonia Kauniaisten rautatieasemalla, YIT:n radanrakennustyömaan yllä.
Täällä rakennetaan Espoon kaupunkirataa eli uutta raideparia Leppävaarasta Kauklahteen. Parin kilometrin pituinen infratyömaa on tyypillinen kohde, jossa drooneista on merkittävää hyötyä.
Tilannekuva tärkeintä
Yleisimpiä ovat kartoituskuvaukset, joista tehdään kolmiulotteisia malleja työmaasta, sekä 360 asteen panoraamakuvat. Lisäksi alueista kuvataan läpilentovideoita työmaakokouksia varten.
Tärkeintä on tilannekuvan saaminen.
– Kuvia voidaan verrata lähtötilanteeseen ja palata historiassa taaksepäin, kun tulee erimielisyyksiä tai jotain on kadoksissa. Silloin voimme etsiä sitä vanhoista kuvista, Rolig sanoo.
Rakennusyhtiöt haluavat työmailtaan myös esteettisesti laadukkaita ilmakuvia työnsä esittelyyn esimerkiksi markkinoinnissa.
Rakennusteollisuus RT:n mukaan talonrakentamisessa drooneja käytetään selvästi vähemmän, lähinnä maanrakennus- ja runkovaiheessa työmaan etenemisen seurantaan ja laadunvalvontaan.
Droonit soveltuvat hyvin esimerkiksi maamassojen mittaamiseen kaivamisessa. Niitä voidaan käyttää apuna myös työmaan kulkureittien ja logistiikan seurannassa ja suunnittelussa.
Lentokieltoalueet haasteena
Droonien käyttöä on rajoitettu Suomessa viime vuosina. Muun muassa lentokieltoalueita on tullut merkittävästi lisää.
– Hyvin usein joudutaan anomaan poikkeuslupia lentoihin, Rolig sanoo.
Kauniaisten ratatyömaan lähellä sijaitseva Kehä II:n tunneli on lentokieltoalue kriittisen infrastruktuurin vuoksi ja lentäminen vaatii siksi poikkeusluvan.
Helsingissä, Sörnäisten vankilan muurin kupeessa on asuntorakentamiskohde, jossa lentäminen on YIT:n mukaan lähes metripeliä: vankiloiden ilmatila on kiellettyä aluetta.
Helsinki seuraa mielipiteitä
Droonilla lentäminen erityisesti tiheästi rakennetulla alueella on tasapainottelua muun ympäristön kanssa.
Pään päällä suriseva lentolaite voi aiheuttaa sivullisille epämukavuuden tunnetta – varsinkin, jos droonilla lennetään pysäkkien ja jalkakäytävien yllä.
Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium selvittää jatkuvasti asukkaiden suhtautumista drooneihin, ja sille on syynsä.
– Kansalaisten hyväksyntä määrittää siviilidroonien menestyksen tai epäonnistumisen, sanoo Forum Viriumin projektipäällikkö Renske Martijnse-Hartikka.
Suurimmat huolenaiheet drooneista ovat samoja ympäri Eurooppaa. Ne liittyvät yksityisyyteen, tietojen väärinkäyttöön, rikolliseen toimintaan sekä ääni- ja visuaaliseen häiriöön.
Myönteisimmin ihmiset suhtautuvat drooneihin, joita käytetään yleishyödyllisissä tehtävissä, kuten pelastustoiminnassa. Rakentaminen on myös yksi kansalaisten yleisesti hyväksymistä käyttötarkoituksista.
Mielleyhtymä sotaan
Keskustelu drooneista on keskittynyt viime vuosina voimakkaasti niiden uhkaan. Viisi prosenttia viimeiseen kyselyyn vastanneista helsinkiläisistä yhdisti ne suoraan sotaan.
Tomi Roligin mukaan asukkaat eivät ole huolissaan YIT:n lento-operaatioista vaan pikemminkin uteliaita.
Työmailla esiintyy ajoittain turvallisuusriski, kun kiinnostuneet kansalaiset tulevat lennättämään omia droonejaan työmaalle.
– Siellä on nostureita, joissa saattaa olla vaijereita ja muita vastaavia, Rolig varoittaa.
Hän ei toivo työmaille ulkopuolisia drooneja, mutta toteaa myös, että työmaat ovat avointa ilmatilaa.
Sydäniskuri saapui ilmojen halki
Kyselyt osoittavat, että suuri enemmistö ihmisistä ei edelleenkään koe tietävänsä drooneista juuri mitään.
Kolmetoista prosenttia Forum Viriumin kyselyn vastaajista ajattelee myös, ettei drooneista voi olla heille minkäänlaista hyötyä.
Martijnse-Hartikka ajattelee kielteisten asenteiden johtuvan siitä, ettei hyödyllisiä esimerkkejä ole vielä nähty riittävästi.
– Myös tuosta 13 prosentin ryhmästä jokainen olisi varmasti iloinen, jos joku heistä tai heidän omaisistaan saisi sydänkohtauksen mökillä saaressa ja drooni toisi defibrillaattorin.
Ruotsissa Trollhättanissa vanha mies sai sydänkohtauksen, kun hän teki lumitöitä vuonna 2021. Lääkäri oli sattumalta lähellä. Hätäkeskus välitti hänelle nopeasti sydäniskurin droonilla. Lääkäri ehti antaa apua ajoissa, ja mies jäi henkiin.
Helsingissä lähes kaikki droonilentäminen liittyy tällä hetkellä tiedonkeruuseen, mutta muutosta on jo ilmassa. Erilaisten kuljetusten lennättäminen yleistyy.
Espoon Niittykummussa toimiva ravintola Huuva aloitti kaupalliset ruokakuljetukset droonilla ensimmäisenä Suomessa viime vuonna.