VOOZH about

URL: https://yle.fi/a/74-20212340

⇱ Piispa Jari Jolkkonen saarnaa suohon Trumpin ja Israelin ihailijat, mutta homoparia hän ei vielä vihi | Kotimaa | Yle


Hyppää sisältöön
Hyppää sisältöön

Tällaista puhetta kuulee kirkonpenkissä harvoin.

Kirkon yhteisvastuukeräyksen avajaisjumalanpalveluksessa voisi saarnata kädenlämpöisiä sanoja lähimmäisenrakkaudesta. Mutta Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, 56, valitsee toisin.

Televisiokamerat käyvät, kun Jolkkonen astelee puhujan paikalle pienessä Kiihtelysvaaran kirkossa Pohjois-Karjalassa. Jumalanpalvelus lähetetään suorana lähetyksenä TV 1:ssä.

Siinä on paikka, ja piispa laukoo: ”Elämme röyhkeän imperialismin aikoja, kun suurvallat jakavat mafiamaisesti etupiireihinsä kokonaisia maanosia.”

Ulkoministeri kiemurtelee A-studiossa Suomen Grönlanti-kannoista, ja presidentti hakee turvatakuita golfkentältä, mutta piispa saarnaa ulkopolitiikasta niin suoraan, että etupenkissä pyhähousujen prässit oikenevat.

Kuka on tämä tulisielu, joka ei pelkää ottaa kantaa?

Kädessä Raamattu ja päivän lehti

– Jolokkosen Jari, terve. Mukava tavata.

Ääni on niin pehmeä ja katse läsnäoleva, että moni terapeutti jää kakkoseksi. Vastapäätä istahtaa kohtaamisen ammattilainen.

Kuopion tuomiokapitulin kokoussalin seinillä roikkuu muotokuvia, joista piispan edeltäjät tuijottavat tuimalla ilmeellä. Mutta Jolkkonen ei istu koristeelliseen piispanistuimeen, vaan tavalliselle tuolille ja haukkaa rinkeliä.

– Saarnaan valmistautuvalla papilla on hyvä olla toisessa kädessään Raamattu ja toisessa päivän lehti, hän sanoo.

Pääsiäisen alla liturginen väri on violetti. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Jolkkonen on virkaiältään vanhimpia evankelilaisluterilaisen kirkon kymmenestä piispasta. Etenkin takavuosina piispaksi päädyttiin menestyksekkään pappisuran ehtoopuolella. Mutta Jolkkonen nousi tehtäväänsä vuonna 2012, jolloin hän oli 41-vuotias.

Viime vuosina hän on löytänyt yhteiskunnallisen vaihteen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli vielä turvallinen aihe: kaikki tuomitsevat sen. Mutta entä Lähi-itä, Israel ja Gaza?

”Israel-selittäjät” puolustavat maata kritiikittä

Jolkkonen on matkustanut Raamatun tapahtumapaikoilla Israelissa ja sen naapurimaissa parinkymmenen vuoden ajan. Nyt hän on tehnyt Jeesuksen elämästä tietokirjan ja kolmiosaisen tv-dokumentin, joka näytetään Ylellä pääsiäisenä. Dokumentissa palataan Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin juurille.

– En minä mikään Israelin matkaopas ole, mutta väitän tietäväni aiheesta enemmän kuin suomalaiset sohva-aktivistit.

Ja tällä Jolkkonen viittaa porukkaan, jota hän kutsuu ”Israel-selittäjiksi”. He puolustavat Israelia eri kriteereillä kuin muita maita tai kansoja ja korottavat Israelin nykyhallituksen moraalisen arvioinnin yläpuolelle.

Kuopion tuomiokirkko kaupungin keskustassa on Kuopion hiippakunnan pääkirkko. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Israelin ja Palestiinan kysymys on kirkoille vaikea. Muun muassa helluntailiikkeellä on lämmin suhde Israeliin. Hallituksen ministereistä kristillisdemokraattien Sari Essayah ja Mika Poutala ovat helluntailaisia. Piispoista esimerkiksi Teemu Laajasalo on puhunut Israelin puolesta niin aktiivisesti, että Suomi-Israel yhdistysten liitto palkitsi hänet viime vuonna Pro Israel -palkinnolla.

Jolkkonen tuomitsee Hamasin terroriteot tai juutalaisiin kohdistuvan antisemitismin.

– Totta kai. Se on itsestään selvää.

Piispainkokouksen avajaispuheessaan hän kuitenkin korosti, että palestiinalaisiin kohdistuva rasismi on tuomittava yhtä voimakkaasti.

Mitä tehdä miljoonille palestiinalaisille?

Jolkkosen mielestä pyhällä maalla niin israelilaisilla kuin palestiinalaisilla on oikeus läsnäoloon, turvallisuuteen ja uskonnonvapauteen.

Mitä tehdä kuudelle miljoonalle palestiinalaiselle?

– Tähän kysymykseen Israel-selittäjät eivät vastaa. Se saattaa kertoa heidän valmiudestaan etniseen puhdistukseen tai apartheidpolitiikkaan.

Erityisen huolissaan Jolkkonen on palestiinalaiskristityistä. He ovat alueella kaksinkertainen vähemmistö: etnisyydeltään palestiinalaisia ja uskonnoltaan kristittyjä. Viimeisimmällä matkallaan Jolkkonen kuuli, että juutalaiset siirtokuntalaiset tekevät Länsirannalla yhä väkivaltaisempia hyökkäyksiä heidän ja muiden palestiinalaissiviilien kimppuun.

Kun Jolkkonen puhuu Israelin ja Palestiinan tilanteesta, hän saa usein palautetta.

Piispa vastaa asiallisiin palautteisiin, mutta ei anonyymeille huutelijoille somessa.

Viime vuosien matkat Israeliin ja palestiinalaisalueille ovat olleet synkkiä.

MAGA-hulluus ja woke-hulluus ovat vaarallisia

Uskonto, politiikka ja väkivalta sekoittuvat sakeaksi sopaksi kaikkialla maailmassa. Venäjällä ortodoksinen kirkko on valjastettu propagandan välineeksi. Yhdysvalloissa osa presidentti Donald Trumpin kannattajista on kristillistä äärioikeistoa.

Trumpista Jolkkosella on mielipide, jota hän ei kaihda sanoa ääneen.

– Äärimmäisen röyhkeä tyyppi, jonka politiikka on vahingollista.

Yhdysvaltojen sisäisen tilanteen hän näkee sorrettujen ja sortajien vastakkainasetteluna, jossa roolit vaihtuvat katsojasta riippuen. Toisella puolella ovat MAGA-konservatiivit ja heitä vastassa tasa-arvoa ajavat woke-liberaalit.

– Mutta kumpi on vaarallisempaa, woke-hulluus vai MAGA-hulluus? Sanoisin, että juuri nyt MAGA.

Yhdysvaltojen kulttuurisodat ovat Jolkkosen mielestä oikea uhka rauhalle ja demokratialle.

Lapset eivät säry Suvivirteen

Mutta on piispa itsekin osallistunut yhteen kotimaiseen kulttuurisotaan.

Kun Jolkkonen oli juuri valittu piispaksi, osa perheen viidestä lapsesta kävi peruskoulua Helsingissä. Jolkkosen lapset jättivät osallistumatta koulun kevätjuhlaan, koska siellä ei laulettu Suvivirttä. Tuore piispa teki asiasta julkisen Kotimaa-lehden kautta.

Nyt Jolkkonen sanoo, että hän halusi kritisoida koulun rehtoria, joka oli kieltänyt Suvivirren ja muun uskontoon viittaavan koulun juhlissa.

– Lapset eivät mene rikki uskonnosta. Eivät lapset säry Suvivirteen tai siihen, että tutustuvat ramadanin tapoihin tai ikoneihin.

Videolla piispa kertoo, mihin kirkon pitää hänen mielestään ottaa kantaa ja mihin taas ei. Video: Sami Takkinen / Yle

Konservatiivi vai liberaali?

Kun uskonto ja yhteiskunta joutuvat hankauksiin, kyse on useimmiten konservatiivisten ja liberaalien arvojen törmäyksestä. Ne hiertävät myös evankelisluterilaisen kirkon sisällä, terävimpänä kivenä kysymys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä.

No, piispa Jolkkonen, asteikolla 0–100, kuinka konservatiivinen sinä olet?

Piispa korjaa asentoaan tuolilla ja aloittaa pitkän selostuksen. Se alkaa sanoilla ”minä olen kasvanut ulos tuosta” ja jatkuu polveilevana aina moraalifilosofiaan asti.

Mutta vastausta ei tule.

– Yritän taistella tyhmistäviä jakolinjoja vastaan, piispa saa lopulta tiristettyä.

Jari Jolkkonen on kuntoillut koko ikänsä. Rakkaimpia lajeja ovat voimaharjoittelu, hiihto ja suunnistus. Video: Sami Takkinen / Yle

Avioliittokysymyksessä Jolkkonen on piispoista konservatiivisimmassa päässä.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että on paljon ihmisiä, jotka puuskahtavat: ”Haloo, nyt on vuosi 2026! Eikö samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen pitäisi olla jo itsestään selvää?”

– Ja sitten meillä on ihmisiä, jotka sanovat, että Jeesus puhuu avioliitosta miehen ja naisen välisenä. Joten eikö tämän perinteisen näkemyksen pitäisi olla kirkolle itsestään selvää.

Perinteinen avioliittokäsitys on piispan mielestä hyvin perusteltu. Paine muutokseen on kuitenkin kova. Sen vuoksi Jolkkonen oli osana piispainkokousta mukana esittämässä kirkolliskokoukselle kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen hyväksymistä.

Kirkolliskokous kuitenkin hylkäsi esityksen viime toukokuussa, sillä se ei saanut riittävästi kannatusta.

Sen jälkeen piispainkokous antoi pastoraalisen ohjeen, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen tai avioliitton siunaamiseen kirkon tiloissa.

Kaksi piispaa, Jari Jolkkonen ja Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki, jättivät pastoraalisesta ohjeesta eriävän mielipiteen.

Ei tiedä, antaisiko varoituksen

Piispana Jolkkonen haluaa noudattaa kirkolliskokouksen päätöstä ja kehottaa pappeja toimimaan samoin. Sen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen.

Vihkisikö hän itse samaa sukupuolta olevan parin?

– Arvioin asiaa avoimesti, kun kirkolliskokous on tehnyt sen mahdolliseksi, Jolkkonen sanoo.

Jos Kuopion hiippakunnan alueella joku papeista vihkii samaa sukupuolta olevan parin, saako tämä varoituksen?

– No, piispa sanoo ja on hetken hiljaa.

– En ole miettinyt, mitä konkreettisesti tekisin.

Jari Jolkkonen on kotoisin Ilomantsista Pohjois-Karjalasta. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori ja tehnyt piispan viran ohella akateemista tutkimusta. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Osa papeista kokee Jolkkosen avioliittokannan jyrääväksi. Yle haastatteli kolmea pappia Kuopion hiippakunnan alueelta. Heidän mukaansa Jolkkonen ei ole kiinnostunut kuulemaan eriäviä mielipiteitä asiasta.

Papeille on jäänyt myös epäselväksi, millaisia seurauksia samaa sukupuolta olevan parin vihkimisellä on. Osa papeista pelkää, että eriävä mielipide vaikuttaa esimerkiksi urakehitykseen.

Jolkkonen sanoo, että joidenkin pappien mielestä aiheesta keskustellaan liikaa ja toisten mielestä liian vähän.

– Olen halunnut huolehtia tarkasti ja dokumentoidusti siitä, että kaikilla on lupa puhua avoimesti.

Käytännössä myös Kuopion hiippakunnan alueella vihitään vuosittain sateenkaaripareja, mutta piispa ei saa välttämättä tietoa vihkimisistä.

Kirkolla on vain hävittävää

Piispaa ärsyttää, että avioliittokeskustelu on saanut suuret mittasuhteet. Hänelle se on vain yksi kirkon monista kysymyksistä.

– Eikä siinä ole kuin hävittävää, Jolkkonen huomauttaa.

Hän viittaa sosiologi Eila Helanderin kymmenen vuotta sitten tekemään arvioon. Jos kirkko päättäisi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, noin 10–15 prosenttia kirkkoon kuuluvista eroaisi saman tien. Ja jos kirkko nyt julistaisi, että ei varmasti aio vihkiä, lähtijöitä olisi suurin piirtein saman verran.

Vapaapäivänä Jari Jolkkosen löytää talvisin hiihtoladulta tai avantouimasta. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Onko kirkolla muutenkaan muuta kuin hävittävää? Toistaiseksi 60 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon, mutta käyrä on laskenut jo vuosikaudet. Kun aika jättää suurista ikäluokista, luku painunee alle puoleen.

Kuunteleeko piispan puheita kohta kukaan?

Jolkkonen on pistänyt merkille kristinuskosta kiinnostuneet nuoret miehet. He eivät Jolkkosen mukaan etsi hurmoshenkistä trendi-Jeesusta, vaan ovat kiinnostuneita perinteisestä, historiallisesta kristinuskosta.

– He ovat kallellaan perinteisiin arvoihin, mutta eivät kuitenkaan ole mitään änkyräkonservatiiveja, Jolkkonen kuvailee.

Siitä piispa on varma, että valtaosa ihmisistä kysyy jossakin vaiheessa elämäänsä itseltään: Miksi olen olemassa? Mikä tarkoitus tällä kaikella on?

– Meillä on kaipaus siihen, että minä kytkeytyy johonkin suurempaan kertomukseen.