Hallintovalituksia tehdään nyt tekoälyllä, ja se työllistää viranomaisia. Tekoälyn yleistyminen on arkea komisario Mikko Porvalille, joka työskentelee Sisä-Suomen poliisissa lakimiehenä.

Kun joku valittaa poliisilaitoksen päätöksestä hallinto-oikeuteen, Porvali laatii poliisilaitoksen lausunnot hallintovalituksiin.

Pöydällä on valituksia esimerkiksi aselupien epäämisistä tai ajokielloista. Yhä useammin hän saa eteensä tekoälyn kirjoittamia hallintovalituksia.

– Osassa niistä ei juristin näkökulmasta ole päätä eikä häntää.

Porvali on mukana Sisä-Suomen poliisilaitoksen työryhmässä, jossa kehitetään digitalisaation käyttöä poliisissa. Hänen mukaansa tekoälyllä tehdyt hallintovalitukset erottuvat joukosta.

– Niissä viitataan sellaisiin oikeustapauksiin, joita ei ole olemassa, tai vedotaan oikeuskäytäntöihin sellaisesta näkökulmasta, joissa käytäntö on oikeasti täysin erilainen kuin tekoäly hallusinoi.

Jokaiseen valitukseen vastataan

Viranomaisen on vastattava kaikkiin valituksessa esitettyihin argumentteihin, vaikka ne olisivat täysin epäloogisia.

– Viranomaisen kannalta tämä on kiusallista, koska kaikkiin asioihin, joihin valituksessa viitataan, täytyy ottaa kantaa. Tämä työllistää viranomaista paljon.

Lausunnon kirjoittamiseen saattaa mennä kokonainen työpäivä, joskus useampikin.

– Se on tarpeetonta työtä. Kenenkään oikeusturva ei vaadi, että kielimallin tuottamia mihinkään perustumattomia väitteitä kumotaan ihmistyönä. Se on turhauttavaa, surullista ja pikkuisen huvittavaakin.

Kuuntele alla olevalta audiolta, miten tekoälyllä tehty hallintovalitus eroaa ihmisen tekemästä.

Porvali korostaa, että on hyväksyttyä käyttää tekoälyä apuna valituksen laatimisessa. Esimerkiksi suomalainen aselainsäädäntö on Porvalinkin mielestä monimutkaista.

– Tekoälystä tulee ongelma, jos valittaja ei itse tunne asiaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä eikä pysty arvioimaan, kuinka relevantti tekoälyn laatima hallintovalitus on.

Porvali ymmärtää hyvin, että ihmiselle syntyy helposti kiusaus laittaa tekoäly tekemään valitus.

– Kun koneen tuottama teksti kuulostaa päällisin puolin järkevältä, saatetaan luottaa enemmän konetekstiin kuin siihen, mitä itse pystyisi tuottamaan.

Tekoälyn käyttö havaittu myös hallinto-oikeudessa

Tekoälyn yleistyminen näkyy myös hallinto-oikeudessa. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen tulee vuosittain vireille noin 3 000 asiaa.

– Meilläkin voi olla joitakin valituksia, jotka on mahdollisesti tehty tekoälyllä, mutta kysymys on vielä hyvin pienestä ilmiöstä, Itä-Suomen hallinto-oikeuden ylituomari Anu Koivuluoma kertoo.

Tekoälyn tunnistaminen on hankalaa, joten tapauksia voi olla enemmänkin. Räikeimmät esimerkit erottuvat kuitenkin joukosta. Joissakin valituskirjelmissä on ollut niin luovia ratkaisuja, että niissä vedotaan todellisuuden tuolle puolen.

– Teksti voi näyttää hyvinkin komealta, mutta siellä saattaa olla älyttömiä virheitä. Tekoäly on voinut keksiä kokonaan uuden pykälän, jota lainsäädännössä ei ole.

Koivuluoma arvioi, että tekoälyä on käytetty vain yksittäisissä tai enintään kymmenessä valituksessa vuodessa.

Komisario Mikko Porvalin kokemusten perusteella tekoälyn käyttäminen valitusten laatimisessa on yleistynyt lyhyessä ajassa.

– 2024 ei tullut yhtään, viime vuonna useita ja nyt vauhti on kiihtynyt.

Hän arvioi vastanneensa viime vuoden aikana 10–20 valitukseen, jotka hän erotti tekoälyn laatimiksi.

– Niistä alle viisi oli sellaisia, joiden sisällössä ei ollut minkäänlaista järjen hiventä.

Porvali pelkää, että kiusantekomielessä laadittujen valitusten määrä saattaa kasvaa tekoälyn käytön yleistyessä. Hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa, mikä saattaa hillitä intoa.

Entä voiko viranomainen antaa valittajalle niin sanotusti samalla mitalla takaisin eli laatia vastauksen tekoälyllä? Toistaiseksi ei, koska sen estää esimerkiksi henkilötietosuoja.

– On monia rajoituksia, minkä takia emme voi edetä tekoälyn käytössä samaa tahtia kuin muu yhteiskunta. Tulevaisuudessa viranomaisten on pystyttävä käyttämään erilaisia kielimalleja hyväkseen suljetussa ympäristössä.