Julia Sieppi riitelee ammatikseen.

Hän on riita-asioihin erikoistunut Felexin juristi, joka käräjöi oikeudessa useasti ja viikoittain. Uusi ilmiö on saanut hänet pyörittelemään päätään.

Tekoälyllä laadituista oikeusasiakirjoista on tullut Siepin mukaan kasvava ongelma käräjäoikeuksissa, kun yksityishenkilöt laativat kanteita ja vastineita ymmärtämättä niiden sisältöä.

Siepin mukaan tekoälyllä laadittuja oikeusasiakirjoja tulee vastaan erityisesti tapauksissa, joissa vastapuoli ei hanki juristia, vaan tekee asiakirjat käräjäoikeuteen itse.

Tekoälyasiakirjat tunnistaa usein niiden vaikealukuisuudesta. Niissä saatetaan Siepin mukaan esittää väitteitä, jotka tekevät riidasta entistä laajemman ja epäselvemmän. Tyypillisiä ongelmia ovat väärät pykäläviittaukset ja virheelliset viittaukset oikeustapauksiin, joita ei välttämättä edes ole olemassa.

– Tekoäly keksii itse niitä yhteyksiä, Sieppi sanoo.

Tekoälykäräjöitsijät eivät hänen mukaansa tajua, että huonosti tekoälyllä tehty riita-asia voi tulla kalliiksi.

– Siinä on aika iso riski kanteen häviämiselle ja sitten niille oikeudenkäyntikuluille. Pahimmassa tapauksessa joutuu maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, Sieppi sanoo.

Tekoälyasiakirjat aiheuttavat ylimääräistä työtä kaikille oikeudenkäynnin osapuolille, myös käräjäoikeudelle. Kun sinne toimitetaan pitkiä epäselviä lausumia, se vaatii kaikilta osapuolilta töitä sisällön ymmärtämiseksi.

Alkuperäinen riita voi laajentua

Alkuperäinen riita saattaa myös laajentua tekoälyn vuoksi. Jos alkuperäinen riita koskee esimerkiksi laskun aiheellisuutta, tekoäly saattaa kiistää, että sopimusta ei ole edes tehty.

– Vastapuolenhan täytyy niihin vastata. Se ei voi jättää vastaamatta ja odottaa, että väite vaan unohdetaan, Sieppi selittää.

Sieppi painottaa, että tekoälyä voi hyödyntää juridisessa työssä, mutta sen käyttäjän täytyy ymmärtää, mitä hän on laatimassa.

– Jos ei ymmärrä mitään oikeudenkäynneistä, niin ei kannata lähteä laatimaan sellaista, koska et pysty tarkistamaan sitä sisältöä, hän sanoo.

Vakuutusyhtiötkin saavat tekoälyasiakirjoja

Esimerkiksi vakuutusyhtiö Ifissä ilmiö tunnistetaan myös. Se näyttäytyy esimerkiksi todella pitkinä yhteydenottoina tai nopeasti toistuvina reklamaatioina.

Tekoälyllä laadituissa oikaisupyynnöissä korvauspäätöksiin saattaa esiintyä viittauksia vääriin lakeihin tai sopimusehtoihin.

– Tämä aiheuttaa meille jonkin verran lisätyötä, kun jokainen tapaus käydään yksittäin asiallisesti läpi, Ifin lehdistöpäällikkö Henna Nikkari kertoo.

Asia on huomattu isosti esimerkiksi Norjassa, kertoo asiaa Finanssiala ry:ssä seuraava johtaja Niko Saxholm. Suomessa tilastoa tapauksista ei ole kerätty.

Isännöitsijät helisemässä

Isännöintialalla ilmiö taas on huomattu. Tekoälyllä tehdyt valitukset aiheuttavat ylimääräistä työtä, kun jokainen vääräkin valitus pitää lukea ja tarkastaa huolella.

Koivuisännöinnin operatiivinen johtaja Kristiina Sakko kertoo, että tekoälyviestien pelotevaikutus saa työntekijät siirtämään asioita eteenpäin esihenkilöille, vaikka ne voitaisiin ratkaista itsenäisesti.

Ensimmäisen tekoälyllä tehdyn viestin Sakko kertoo huomanneensa viime syksynä. Hän ei ollut yllättynyt ilmiöstä, mutta pohti, miten tällaisiin viesteihin tulisi vastata.

Tekoälyä käytetään useimmiten reklamaatioiden avustuksena. Tekoälyllä tehdyt viestit ovat pitkiä, hyvin jäsenneltyjä ja kieliopillisesti oikeita. Niistä löytyy yleensä yksi tai kaksi lakiviittausta, toivotut toimenpiteet ja uhkaus viranomaisista, jos toimenpiteisiin ei vastata määräajassa.

Sakon arvion mukaan puolet pykälistä on kuitenkin väärin.

– Kun tämä yksilö luo sen reklamaation ja antaa sitten jonkin tosiseikaston sille tekoälylle, ja tekoäly alkaa tulkitsemaan, että täyttyykö se lainsäädännön kriteerit, niin se on sitten se ongelma, Sakko sanoo.

– Tekoälyllä tehtyjä viestejä tulee noin kerran viikossa tai noin kerran kahdessa viikossa, että suhteellisen tuore ilmiö, Sakko arvioi.

”Älä ulkoista ajattelua tekoälylle”

Sakko näkee tekoälyn käytössä myös hyviä puolia. Tekoälyn avulla on helppo jäsentää reklamaatio.

– Ongelma siinä on se, että niitä viestejä ei välttämättä tarkisteta. Jos sinne on lakipykäliä laitettu, niin viestin lähettäjän tulisi tarkistaa, että ne pitävät paikkansa, hän sanoo.

Helppous ei ole ongelma, vaan se, että tekoälynkin kanssa tulisi nähdä vaivaa.

Sakko neuvoo tekoälyä harkitsevia asukkaita pitämään ajattelun itsellään.

– Anna mennä, mutta pidä ajattelu itselläsi, eli älä ulkoista sitä ajatustyötä sinne tekoälylle, hän sanoo.

”Toivottavaa, että asiakkaat käyttäisivät tekoälyä”

Kaikkialla ongelmia tekoälyn käytöstä ei ole nähty. Työllisyyspalveluissa jopa toivotaan, että asiakkaat käyttäisivät lisää tekoälyä.

Helsingin työllisyyspalveluiden hallintopäällikkö Marlo Puro sanoo, että tekoälytauhka ei ole noussut huoleksi.

– Havaintoja toki on yksittäisistä tilanteista, joissa asiakas on selkeästi tuottanut sisältöä tekoälyllä esimerkiksi kanteluasiakirjoissa tai oikaisuvaatimuksessa. Tämä voi tehdä asian käsittelystä työläämpää, mutta pitkiä ja epäselviä vastineita on meille tullut jo ennen kielimallien yleistymistä, Puro kertoo sähköpostitse.

– Sellaisenkin kommentin sain, että voisi olla toivottavaa, että asiakkaat käyttäisivät enemmän tekoälyä, koska oikaisuvaatimukset ovat niin huolimattomasti kirjoitettuja, hän toteaa.

Asiakkailla on erilaiset valmiudet viranomaisasiointiin ja kielimallien käyttöön. Yleisintä on käyttää tekoälyä kääntämiseen, sillä työllisyyspalveluiden asiakkaista 40 prosenttia on vieraskielisiä.

Myös esimerkiksi Tuomioistuinvirastosta ja Helsingin poliisista todetaan, että niissä tekoälyilmiötä ei tunnisteta.