Vastikerästit ja asuntojen haltuunotot kasvoivat viime vuonna, kertoo Isännöintiliiton kysely.

Yli puolet kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä kertoo, että rästiin jääneiden yhtiövastikkeiden määrä kasvoi viime vuoden aikana. Noin kolmannes kertoo, että asuntojen haltuunotot lisääntyivät.

Isännöintiliiton tutkimuspäällikön Olli Rekosen mukaan vastikerästit ovat kasvaneet maltillisesti. Liitto ei tilastoi vastikerästien tarkkaa määrää.

Rekonen uskoo, että rästit ja haltuunotot ovat kasvaneet heikentyneen taloustilanteen takia.

– Esimerkiksi lisääntynyt työttömyys ja sosiaaliturvan leikkaukset heijastuvat ihmisten maksukykyyn, hän sanoo.

Helmikuun lopussa otsikoihin nousivat entisen kansanedustajan Ano Turtiaisen ja hänen vaimonsa vastikerästit.

Mikkeliläinen taloyhtiö julkaisi Virallisessa lehdessä tiistaina 24. helmikuuta ilmoituksen, jonka mukaan Turtiainen on puolisonsa kanssa taloyhtiölle velkaa noin 2 500 euroa.

Taloyhtiö järjesti 23. maaliskuuta yhtiökokouksen, joka päätti ottaa Turtiaisten asunnon haltuunsa kolmeksi vuodeksi.

– Turtiaisista ei ole kuulunut mitään, isännöitsijä Eveliina Lukkarinen kertoo tekstiviestillä.

Turtiainen on ollut Venäjällä viime vuoden lopusta alkaen. Venäjä myönsi Turtiaiselle pakolaisstatuksen viime vuoden lopulla.

Turtiainen on kertonut somevideoillaan, että hän ei aio maksaa Suomeen mitään velkojaan. Hän ei kuitenkaan ole viitannut videoilla suoraan yhtiövastikkeisiin.

Asunnon haltuunottoon riittää kolme rästikuukautta

Taloyhtiön hallitus voi antaa osakkaalle varoituksen huoneiston haltuunotosta, kun vastike on jäänyt maksamatta kahdelta kuukaudelta.

Jos rästejä ei varoituksesta huolimatta makseta, hallitus voi päättää haltuunotosta kolmen rästikuukauden jälkeen.

– Käytännössä taloyhtiö yrittää vuokrata haltuun otetun asunnon eteenpäin, ja kattaa vuokratuloilla yhtiön talouteen tullutta lovea, Rekonen kertoo.

Hänen mukaansa taloyhtiö voi paikata puuttuvia vastikkeita tilapäisesti myös puskurivaroilla, jos taloyhtiöllä on sellaisia.