Suomessa toimivasta sahateollisuudesta häviäisi 3 000–4 000 työpaikkaa, jos Suomen ilmastopaneelin ja luontopaneelin esittämät hakkuurajoitukset toteutuvat. Näin sanoo alan etujärjestön Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.

Aallon mukaan hakkuurajoitukset voisivat vaikuttaa maan talouteen jopa 3 miljardia euroa, kun vientitulot ja puun myyntitulot pienentyvät.

Aallon mukaan työpaikkoja katoaisi sahoilta, logistiikasta sekä kone- ja metalliteollisuudesta. Sahateollisuus työllistää Suomessa noin 30 000 ihmistä.

– Hakkuiden rajoittaminen on suuri uhka alalle, toteaa Aalto.

Tilanne sahoilla on jo tällä hetkellä vaikea: korkea puun hinta ja heikko kysyntä hankaloittavat yritysten toimintaa.

– Venäjän puuntuonnin loppuminen nosti puun hintaa ja yleinen talouden epävarmuus on hyydyttänyt kysynnän, Aalto summaa.

Hakkuita maltillistettava

Suomen ilmasto- ja luontopolitiikkaa tukevat tiedepaneelit esittävät tilannekatsauksessaan Suomen metsien nykyisen hakkuumäärän olevan liian korkea, jotta ilmasto- ja luontotavoitteet saavutettaisiin.

Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho pitää hakkuiden maltillistamista välttämättömänä.

– Ilman maltillistamista Suomen hiilineutraliustavoitteesta 2035 jäädään selvästi, eivätkä metsäalan yhteiset suositukset riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä.

Tiedepaneelit esittävät, että hakkuita vähennetään noin 15 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Kotiaho vastaa väitteeseen työpaikkojen häviämisestä toteamalla, että luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan metsäteollisuudesta on vähentynyt 2000-luvulla noin 35 000 työpaikkaa samaan aikaan kun hakkuita on jopa kasvatettu.

Viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärän pudottaminen noin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa mahdollistaisi sekä ilmastotavoitteen saavuttamisen että lahopuiden ja vanhojen järeiden puiden lisäämisen talousmetsissä, mikä on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle. Suomi voisi suojella jopa 20 prosenttia metsistään myös Etelä-Suomessa.

– Tämä tukisi merkittävästi EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden ja ennallistamisasetuksen velvoitteiden saavuttamista, kertoo Kotiaho.

Hallitus tekee parhaillaan ilmastolain väliarviota, jolla seurataan ilmastotavoitteen toteutumista.

Suomi asetti vuonna 2019 hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuuden Tino Aalto ehdottaa, että Suomen ilmastotavoitetta voisi siirtää myöhemmäksi.

– Uskon, että hallitus ymmärtää jättää hakkuurajoitukset tekemättä.

Investoinnit vauhdittavat tuotantoa

Kärkölässä toimivan puunjalostusyhtiö Koskisen oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta sanoo, että pakoon alan ahdinkoa ei päästä hänenkään johtamassaan yhtiössä.

Pahta uskoo kuitenkin Kärkölän sahan onnistuvan kasvattamaan tuotantoaan vaikeasta tilanteesta huolimatta. Yhtiö on investoinut kolmen vuoden aikana noin 80 miljoonaa euroa tuotannon tehostamiseen ja laajentamiseen.

Tilanne on silti vaikea, koska tehdyille investoinneille on saatava riittävä tuotto.

– Tehokkuus on tärkeää kovassa kilpailussa, sanoo Pahta.

Pahta kavahtaa ajatusta hakkuiden rajoittamisesta.

– Puun riittävä saatavuus ja kilpailukykyinen hinta ovat tärkeitä koko alalle.

Koskisen oyj on yksi Suomen suurimmista yksityisistä sahayrityksistä. Yhtiö työllistää Suomessa noin 900 työntekijää.

Pahta muistuttaa, että Suomessa toimivan sahateollisuuden liikevaihdosta yli 70 prosenttia tulee viennistä.

– Kyse on siitä, missä tuotteet valmistetaan kannattavasti ja kilpailukykyisesti kansainvälisille markkinoille.

Suomen kovimpia kilpailijoita ovat esimerkiksi Ruotsin ja Venäjän sahateollisuus.

Pahta uskoo, että alan tulevaisuus on hyvä, jos kehitys on kestävää ja järkevää.

– Kun vientimarkkinat ja rakentaminen vilkastuvat, sahateollisuus pääsee jälleen kunnolla vauhtiin.