Ristijärven keskuskoulu kielsi kännykät koko koulupäivän ajalta ja halusi keksiä välitunneille innostavaa tekemistä.

Tekemistä on nyt tarjolla teknisen työn luokassa.

Sieltä löytyy esimerkiksi perämoottori, päältä ajettava ruohonleikkuri ja vanha mopo. Yhteinen nimittäjä laitteille on, että ne eivät toimi.

Niitä koululaiset korjaavat nyt välitunneilla.

Rikkinäiset laitteet ovat peräisin kuntalaisilta. He kiikuttivat niitä paikalle sen jälkeen, kun koulu julkaisi kunnan somekanavilla etsintäkuulutuksen korjausta kaipaavista laitteista.

– Jos välitunnit menevät passivoituneessa tilassa, vaikkapa somessa, on siinä iso ero verrattuna aktiiviseen toimintaan, sanoo Ristijärven keskuskoulun rehtori ja kunnan sivistystoimea johtava Lauri Lappalainen.

Tavaraa tuli nopealla aikataululla yli tarpeen. Esimerkiksi kahden droonin korjaaminen siirtyy tältä keväältä tulevaisuuteen.

Opetushallitus kannusti kouluja oppitunteja laajempaan mobiililaitekieltoon, ja suositteli lisäämään aktiivista toimintaa. Kannustamisen motiivina oli edistää mielekkään ja aktiivisen toiminnan mahdollisuuksia kouluissa, kertoo Opetushallituksen yksikön päällikkö Laura Francke.

Koulut ovatkin eri puolilla Suomea kehittäneet erilaisia aktiviteetteja digilaitekiellon jälkeen, mutta vastaavasta rikkinäisten laitteiden korjauspajasta Francke ei ole aikaisemmin kuullut.

– Mielestäni tämä osoittaa, että mitä erilaisimpia oppilaita kiinnostavia asioita voidaan kehittää. Tämä ilahduttaa minuakin suuresti.

Toisen romu on toisen aarre

Laitteiden korjaaminen on valjastettu osaksi yrittäjyyskasvatusta. Yhdessä rikkinäisen koneen äärellä pähkäily kehittää monenlaisia elämässä tarvittavia taitoja kuten ongelmanratkaisua, avun pyytämistä ja rohkeutta tarttua toimeen.

Tämä vastuullinen yhteistoiminta on rehtorin mukaan alkanut näkyä koulun arjessa.

– Heissä näkyy yhteisöllisyys ja tekemisen meininki. Kun aikuisia kohdataan tällaisessa kontekstissa, keskusteluyhteys on huomattavasti parempi, Lappalainen sanoo.

Seitsemäsluokkalainen Saana Salmela ja kuudesluokkalainen Iida Arffman saivat korjattavakseen perämoottorin. He uskovat saavansa välitunneilta arvokasta oppia esimerkiksi oman skootterin huoltamiseen.

Iida Arffmanilla on selkeä tavoite.

– Haluan oppia enemmän työvälineistä, mitä näihin tarvitaan. Ne ovat vielä vähän hukassa, mutta kyllä se siitä!

Kunnostuksen jälkeen koululaiset luovuttavat perämoottorin takaisin omistajalle.

– Toivoisin, että nuorille jää evääksi hyvän olon tunne siitä, kun saa auttaa toisia. Se on emotionaalisten kykyjen kannalta tosi tärkeää, korostaa rehtori Lauri Lappalainen.

Rohkeudella kohti itsensä työllistämistä

Poikaporukka on kokoontunut päältä ajettavan ruohonleikkurin ympärille. Leikkurin renkaat ovat puhki eikä kone käynnisty. Pojat korjaavat laitteen myyntikuntoon.

Luokan seinällä on puutelista työkaluista ja tarvikkeista, joiden hankinta on tarkoitus rahoittaa myyntituotoilla.

Valmis ruohonleikkuri on taatusti uniikki yksilö.

– No, varmaan laitetaan pakoputki tuosta kuomusta läpi pystyyn ja sitten varmaan lisävalot, aprikoi kuudennen luokan oppilas Lassi Väisänen.

Myyntihinta on vielä arvoitus, mutta pienen pohdinnan jälkeen se on asettumassa muutaman sadan euron tuntumaan.

Rehtori Lauri Lappalaisen unelma on rohkaista nuoria uskomaan itseensä ja ehkä istuttaa heihin myös yrittäjyyden siemen. Se voi jonain päivänä kasvaa koko Kainuun maakunnan hyväksi.

– Ei riitä, että ulkoa tuodaan pääomaa, vaan kyllä myös täällä syntyvä toiminta on tosi olennaista. Se on mahdollista, kun asioita tehdään oikein, päättää Lappalainen.

Korjaus 2.3. klo 11.15: Salmelan luokka-asteeksi korjattu 7. luokka ja Arffmanin luokka-asteeksi 6. luokka. Luokka-asteet olivat jutussa aiemmin väärin päin.