– Äm-än-cee, punainen, valkoinen, äm-än-cee!

Muonion naisvoimistelijoiden cheerleading-ryhmän kannustushuuto kajahtaa voimallisena kohti liikuntasalin kattoa. Täällä harjoittelee Suomen pohjoisin cheerleading-kilpaurheiluseura.

Reilun parin tuhannen asukkaan Muoniossa jo noin neljäkymmentä lasta ja nuorta harrastaa cheerleadingia joko Muonion naisvoimistelijoiden kahdessa kilpajoukkueessa tai harrasteryhmässä.

– Cheerleading on raskas laji, mutta täällä kaikki kannustavat toisiaan ja harrastuksesta saa uusia kavereita, kertoo 7. luokkaa käyvä Elli Hulkkonen.

Suomen cheerleadingliiton viestintä- ja markkinointiasiantuntija Wilma Sirkan mukaan cheerleading on Suomen nopeimmin kasvavia urheilulajeja. Koko maassa harrastajamäärä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa.

Viime vuosina lajin kasvu on keskittynyt maakuntiin, joissa on aiemmin harrastettu lajia suhteessa vähemmän kuin muualla Suomessa.

Harrastajamäärät kasvavat Lapissa

Lapissa cheerleadingia harrastajia on noin 600, ja vuosikasvua määrissä on ollut 11 prosenttia. Viestintäasiantuntija Wilma Sirkan mukaan Lappi on yksi viime vuoden suurimmista kasvajista.

Lajin kasvua maakunnissa hidastaa kuitenkin sopivien harrastustilojen puute. Cheerleadingissa tilaa pitää olla tarpeeksi ja katto korkealla, koska temppuja eli stuntteja tehdään päiden yläpuolella.

Muoniossa yhtenäiskoulun liikuntasalissa harjoitusolosuhteet ovat kelvolliset, joskin harjoitusmatto on melko pieni.

Harrastajamäärien voimakasta kasvua pienemmillä paikkakunnilla selittää myös pikkukuntien vähäisempi harrastetarjonta. Lasten ja nuorten toivelajeja on tarjolla vähemmän.

Wilma Sirkan mukaan moni kunta on lähtenyt tarjoamaan cheerleadingia nimenomaan lasten ja nuorten toiveesta.

Tytär ehdotti äitiä valmentajaksi

Näin kävi myös Muoniossa. Cheerleading-harrastus sai alkunsa pari vuotta sitten palautteesta, jossa toivottiin kansalaisopistoon cheerleading-kurssia.

Ehdotuksen takana oli Kaisa Kylä-Kailan tytär Martta, jolla oli mielessä sopiva vetäjäkin: oma äiti.

– Ei hän ollut minulta kysynyt mitään, Muonion cheerleading-valmentajana toimiva Kylä-Kaila nauraa.

Kansalaisopistovuoden jälkeen harrastajat siirtyivät urheiluseuran alaisuuteen, sillä innokkailla cheer-urheilijoilla oli kova kipinä päästä kilpailemaan.

Kylä-Kailalla on telinevoimistelutaustaa, josta on ollut hyötyä myös cheerleading-valmennuksessa. Hän on kouluttautunut lajiliiton kursseilla ja opiskellut kansainvälisiä sääntöjä.

– Olen käyttänyt cheerleadingiin paljon aikaa, mutta se on tuonut tosi paljon merkityksellisyyttä. Cheerleadingissä yhdistyy voimistelu, voima, venyvyys, esiintyminen ja joukkueena tekeminen.

Somevideot lisäävät kiinnostusta lajiin

Muoniolainen cheerurheilija Elisa Arpiainen uskoo, että sosiaalisessa mediassa jaetut cheerleading-videot lisäävät omalta osaltaan kiinnostusta lajia kohtaan. Valmentaja Kylä-Kaila on samoilla linjoilla.

– Laji trendaa maailmalla, ja Suomi on menestynyt tosi hyvin. Mielikuvat lajista ovat muuttuneet. Cheerleading ei ole jääkiekkopelissä tanssimista, vaan oikeasti akrobatiaa ja voimaurheilua, Kylä-Kaila sanoo.

Hän uskoo, että harrastuksen suosio Muoniossa selittyy myös paikallisilla tekijöillä.

– Meillä ei ole muita tavoitteellisia joukkuelajeja tarjolla täällä. Monet käyvät Kittilässä ja Kolarissa pelaamassa jääkiekkoa ja salibandya. Nyt on mahdollista harrastaa joukkueurheilua täälläkin.

Lapissa cheerleadingin kilpaurheiluseuroja on Muonion lisäksi vain Rovaniemellä ja Kemissä. Muoniossa harrastamassa käydään pitkienkin matkojen päästä.

– Asun Kolarissa, ja treenimatkoihin menee tunti suuntaansa. Aluksi se tuntui rankalta, mutta nyt siihen on jo tottunut, toteaa viidesluokkalainen Enni Möykkynen.

Viime vuonna Muonion cheerleaderit voittivat Vuoden cheerteko -palkinnon, joka on valtakunnallisen lajiliiton myöntämä tunnustus.

Yleisöäänestyksessä muoniolaiset saivat lähes tuhat ääntä, kun vastassa olivat muun muassa MM-kultamitalijoukkue ja suurten kaupunkien seurat.