Katastrofaalisia tapauksia poliisille.

Näin sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen, joka perehtyi Ylen MOT:n laajaan poliisirikoksia koskevaan aineistoon.

MOT tutki sellaisia poliisirikoksia, joissa on vaarantunut tavallisen kansalaisen terveys tai jopa henki. Selvitys perustuu esitutkinta- ja oikeudenkäyntimateriaaliin sekä laajoihin tietopyyntöihin.

– Monet olivat alaikäisiä eli käytännössä lapsia, joihin kohdistettiin aika voimakasta väkivaltaa. Se on tietenkin entistä huolestuttavampaa, Hyttinen sanoo.

Tutkimuksessa selvisi, että poliisi on tuomittu virantoimituksen aikana tapahtuneesta pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta vajaan kymmenen vuoden aikana vähintään 19 kertaa. Lisäksi on tuomio heitteillepanosta. Syytteessä poliisi on ollut reilut 30 kertaa.

Luvut on koottu yhteen ensimmäistä kertaa. Kaikki tuomioista eivät ole lainvoimaisia.

Kuusi pahoinpitelyistä kohdistui alaikäiseen. Yksi vakavimmista tapauksista sattui uutena vuotena 2021, kun poliisi pahoinpiteli 16-vuotiaan pojan. Poliisi löi poikaa vatsaan.

Yhdessä tapauksessa poliisi tarttui häntä kännykällä kuvannutta 14-vuotiasta poikaa kaulasta ja tönäisi häntä. Pojan mukaan kuristus oli voimakas. Poliisi tuomittiin pahoinpitelystä sakkoihin.

Kolme alaikäisiin kohdistuneista teoista oli lieviä.

Tatu Hyttinen pitää tuomioiden määrää melko pienenä suhteessa poliisin tehtävien määrään.

– Mutta kun katsoo kokonaisaineistoa, voi pohtia, miksi luvut ovat pieniä. Oikeusprosessiin seuloontuvat tilanteet ovat aika vakavia ja todisteet selviä, kuten videoita. Tulee väistämättä se kuva, että onko tässä piilorikollisuutta, Hyttinen sanoo.

Apulaisprofessori perustelee näkemystään muun muassa poliisin työn luonteella ja kulttuurilla.

– Poliisin ammatti on sellainen, että siinä saattaa välillä ärsyyntyä ja homma karata lapasesta kiinniottotilanteessa tai pakkokeinoja käytettäessä. Poliisi on varmaan organisaationa sellainen, että kaveria ei helposti jätetä.

Poliisi ei hevillä todista virkaveljeään vastaan

Osa MOT:n tutkimista poliisirikoksista on tallentunut valvontakameraan.

Useassa tapauksessa teko on ollut selkeä, mutta poliisi on yrittänyt selittää sitä joksikin muuksi.

Tällä videolla poliisi lyö 16-vuotiasta. Jälkikäteen poliisi selitti, että yritti nostaa pojan pystyyn.

Itsekriminointisuoja tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäillyn ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Sama ei koske todistajaa. Silloin on puhuttava aina totta.

MOT:n selvityksessä nousee esiin useita tapauksia, joissa toiset poliisit ovat todistaneet virkaveljensä rikollista toimintaa läheltä. He kertovat, etteivät joko nähneet tekoa tai ainakaan nähneet siinä mitään väärää.

Yhdestä esimerkistä käy vuonna 2021 Lahdessa sattunut tilanne, jossa putkaan tuotiin ravintolassa tapellut mies. Hän vastusti poliisia voimakkaasti.

Vastustelu loppui, mutta yksi poliiseista piti pitkään painoaan miehen päällä. Mies lakkasi hengittämästä ja häntä elvytettiin.

Tapauksesta kuultiin todistajina kolmea esimiesasemassa olevaa ylikonstaapelia. Yksikään heistä ei nähnyt hengenvaarallisessa toiminnassa vääryyttä.

Miestä patjaa vasten painanut poliisi tuomittiin törkeästä vammantuottamuksesta.

MOT:n selvitys herättää vakavan kysymyksen poliisin luotettavuudesta omia toimiaan koskevissa rikosasioissa.

– Mentaliteetti, että kollegoita suojellaan viimeiseen asti, on minusta ongelmallinen poliisiorganisaatiossa, jos tällaista on, Tatu Hyttinen sanoo.

Polisiin sana on painava

MOT tutki myös suuren määrän poliisin voimankäytöstä tehtyjä rikosilmoituksia, jotka eivät johtaneet tutkintaan. Osa ilmoituksista on selvästi perättömiä: ne on voitu tehdä esimerkiksi kiusaamistarkoituksessa.

Joukossa on kuitenkin kymmeniä ilmoituksia, joissa rikosilmoituksen tekijän kuvailema tapahtumakulku on täysin mahdollinen.

Useassa tapauksessa toistuu seuraava kaava: Rikosilmoituksen tekijä kertoo poliisin esimerkiksi lyöneen häntä. Väitetylle lyönnille ei ole ulkopuolisia silminnäkijöitä, eikä se tallentunut videolle. Poliisit kertovat yhdenmukaisesti, että lyöntiä ei tapahtunut. Tapauksesta ei aloiteta esitutkintaa.

– Optimistinen tulkinta on se, että koskaan ei tapahdu mitään, Tatu Hyttinen sanoo.

– Negatiivinen tulkinta on se, että näitä tapahtuu vähän enemmän kuin nämä hyvin harvat pari tapausta vuotta kohden. Mutta niistä ei vaan tule tietoa.

Kuinka ongelmallinen on tilanne, jossa valvontakamera osoittaa, että poliisi käytännössä valehtelee, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo?

– Ei se lähtökohtaisesti ole ongelmallinen tilanne. Mutta tietysti ristiriitainen tilanne ja tulee sekä esitutkinnassa että tuomioistuinkäsittelyssä harkittavaksi.

Selvityksen perusteella poliisi on pahoinpidellyt alaikäisen kuusi kertaa. Miten se on mahdollista?

– Voimankäyttötilanteita on erilaisia ja niissä on myös alaikäisiä osallisena ja ja valitettavasti näin näin on sitten näissä tapauksissa käynyt.

Onko poliisissa sellainen kulttuuri, että poliisi suojelee rikokseen syyllistynyttä kollegaansa?

– Ei ole sellaista kulttuuria, eikä pidä olla semmoista kulttuuria. Emme tietenkään hyväksy väärinkäytöksiä, emmekä suojele tekijöitä.

Suomessa on poliisiväkivaltaa. Mihin toimiin aiotte ryhtyä sen kitkemiseksi?

– Aika paljon olemme tehneet. Emme näe tarpeelliseksi ryhtyä lisätoimenpiteisiin.

Onko sinulla juttuvinkki poliisista? Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen jouni.munukka@yle.fi